Art Of Living Centers - Mongolia

Vyakti Vikas Kendra - Ulaanbaatar
 

  Sri Sri Ravi Shankar His Holiness
  Art of Living
  International Association for Human Values
  Sri Sri Ayurveda
  Ayurvedalaya

MONGOLIA

  Center of Mongolia
   
   
   

 MELODY

   
  Uyahan Zambuutiviin NaranAudio
  Setgeld shingesen gobi Audio
  Herlengiin Bariya Audio
  Uulen bor Audio
 

Mongol Ayalguu Audio

  Sarnii Sonat, Fuer Elisa     Beethoven Audio
  Hunt Nuur Chaikovsky Audio

SEARCH

 

Books

  Music
   
   
   

 Ярилцлага

  2003-11-1 Yнэмлэхvй АМЬДРАЛЫН ШИГТГЭЭ
  2003-11-24 Хань сонин Хайр сэтгэл
 

2004 он 01сар Хvмvvсийн амьдрал Нарт ертєнц

  2005.01.13 Зууны мэдээ Бясалгал
   2005-3-5 єнєєдєр сонин. Yлэмжийн чанар
  2005-05-20 Єдрийн сонин Бясалгалын зуун
 

Талархал

  Сэтгэгдэл

CONTACT

  Ts.Sarantsetseg
 
Lekts yaria

 

Шри шри амьдрах урлаг, бясалгалын тєвийн тэргvvн Ц.Саранцэцэг:

жаргал руу хүрэх 18 нууц лекц      

Saran basghiin yarianaas: Bagshaa namaig uuchilna. Tanii helsniig olon olon hund hurteesei gesendee bas minii metiin zaluus hurtel ulam oilgoosoi gej bodsondoo uuree setgeldee oilgosonoo interneted olnii hurteel bolgomoor sanagsan yumaa.

Negen shaviin  setgegdel, oilgolt.

Saran bagshiin az jargald hureh 18 nuuts niited zoriulsan yaria 2005 ony 5sariin 24nd Soyoliin tuv urgeend oroi 7:40-d ehelj 11:10-d tarlaa. Saran bagsh umnu yariand helsen 9 nuutsaa dabtan heleed suuliin 9 nuutsaa nemen helsen. Zunduu olon hun uzej sonsoj bailaa. Uuriin oilgosnoor huleen avsanaar toimlon bichseniig, minii aldaag uuchialn unshaarai. B.Munkhdelger, munkhdelger_b@yahoo.com, Ulaanbaatar, 2005.05.31

1. - UURTUU ITGELTEE BAIH
Uunii tailbar bolgoj ulger helj uglee. Ert urd tsagt negen hun baijee. Ter hun yavj baigaad negen lamtai taarsan buguud  ter lam ni
ingej helev. Chamd 3n saihan bolomj baina. Chi ih bayn boloh jum baina, bas saihan hanitai uchirah jum baina, guravt chi ih ner hundtei hun boloh jum baina gejee. Nuguu hun lamiin helseniig harsaar sanasaar suugaad utluud uhej gene.
Negen udur lam orshuulgiin hajuu gazraar yabj baital nuguu uhsen hunii suns guin irj ta namaig huurch hudlaa zuil helsen, tuuniig chini harsaar baigaad bi uhsen. Tani helsenees yamarch zuil nadad taraagui gej gomdol medeelj gene.

Lam hariud ni  chi hunees mungu zeelen abch ariljaa erhleh sanaatai baisan chi tuuniig shatchih baih geed zurhlej hiij chadaagui jum baina. Herbee chi tuuniig hiij chadsan bol tosgoniihoo hamgiin bayan hun boloh baisan baina gesend nuguu hun bi shatchih baih gej aisan jum gejee.

Chi bas negen udeshlegt ochood tarah ued negen saihan huuhniig hurgej ugsun. Tegehdee tuuniig chi guij hania bolgoj abahgui yasan jum gesend nuguu hun ter huuhen heterhii saihan hun baisan tul namaig toohgui baih gej bodood bi haldaj helj chadaagui gejee.

Guravt tanai  hajuud ail shataj baihad chi yagaad garch tuslaagui jum be, tegsen bol chi ih aldar ner hundtei hun boloh baisan baina
gejee. Haruid nuguu hun tegehed garah gesen bolobch manai geriin tulhuur tsooj oldoogui jum. Haalgaa ongorhoi  orhiod garbal hulgai orchih baih gej bodood garaagui jum gejee.

Hariud ni lam ju ch helelgui tsaash yabsan gedeg. Alibaa zuiliig hiihed zaabal ergelzee bii boldog gesen. Yamarvaa sain jumand l ergelzee bii boldog. Yag iim uye baibal ergelzelgui zun bilgeeree shuudhan hiij bai gej Saran bagsh helj baisan.

2. -HARIUTSLAGA
Dalain ih huchtei shuurga bolj gene. Ene ued dalain gavalgaand gadagsh olon toonii zagas hayagdsan baijee. Uvgen dalain ergeer
ach huuteigee yabj baital ach huu dalain gadna haygdsan zagas bolgoniig tuuj dalain ruu ni chadah yadahaaraa hiij baih jum gene.  Ubuu ni huugee haraad, huu mini tegj hiigeed nemergui shuu dee, chi iim olon zagas hiij duusahgui. Hoyoriin hoorond ingej hiij uuriiguu yadraah hereggui jum bishuu gejee.

Huu tuunii ugiig ul toon hulsuu goojuulan hariutslagataigaar hiij baijee. Uunii tsaana hichneen baga tooni zagas avarch baigaa
bolobch ter bolgond zagasni ami shiidegdej baigaa shuu dee. Iimd alibaa jamand hariutslagatai  baih iim achtai gej hellee.

3. CHIN SETGEL
Neg haan tosgon dayar tsetsgiin ur taraaj, ene ureer hamgiin goy tsetseg tarij irsen huug bi haan shireeni zalgamjlagchaar suulgana gejee. Tarih hugatsaa ni sar, huuhed buhen sain flower tarisan baina gene. Haan baraasan tsaraitai hun l alhaad baij. Getel neg baishingiin yrooold hegen huu hooson baar bariad uilj baihiig harj gene. Haan bayarlan guin ochij huu mini yaab gej asuutal huu hariud ni minii tsetseg ogt urgaagui gejee. Haan bayralan huu mini dee naad ur chin urgah bolomjgui ur yum. Bi buh uriig bugdiig ni butsalgaad taraasan jum geed huug haanii zalgamjlagch bolgoson gedeg.

Alibaa zuiliig chin setgeleesee hiih ni ergeed ach tusaa ugeh yum. Sain sanaanii uzuurt tos gedeg shig. Iimd bi Saran bagshiin helsneer hicheelee chin setgeleesee hiij chadah jum bol minii  ireeduin amjilt ter bolno gej oilgoj uhaarsan.??

4. TENTSBERT BAIDAL
Alibaa jamarch jum sain muu taltai baidag. Uunii adilaar buh zuiliig setgeleeree tentsberjuulj baih jum bol sain gej baisan,
todruulbal uurlasan uedee jargaltai baisan uyee sanan dursaj muuhai uuraa marth. Mun bas jargald hun tashuurahaaraa zobj baisan uyee martana. Jinhene hamraa suhuj ehledeg. Yag ene uedee zobj baisan uyee dursan sanaj tentsberjuulj baih heretei gej Saran bagsh zahilaa. Mongol ardyn jargaltai uyedee orondoo buu duul, zovlontoi uyedee orondoo buu inee gedeg zuir ugiin adil.

5. GOO SAIHAN
Yamarch zuil goo saihantai baidag buguud ter bolgoniig mederch baih heregtei. Bidniig hureelen baigaa amigui bie hurtel  bidniig harj baidag tul haashaa ch harsan saihan ineemseglej baigaarai gej zahisan. Bas hun baigaliin buteegdehuun uchir nar saraa  hundlej saihan haraad misheej baigaarai gej baisan. Ene
yjinhene goo saihaniig medreh yabdal gej helsen.

6. BUSDAD URAM HAIRLAH
Hun uram hairlah ni olon tustai bugeed huniig magtbal tuunii sain erchim huch energy chamd irj, muulbal tuunii muu jum
ni chamd naalddag gej helsen. Iimd yamarch baisan huniig muulj bolohgui tuund uram hairlabal chini uils teruugeeree delgereh bolno gej zahisan.

7. NIGUULSENGUI BAIH.
Urid 1 lam olon jil  burhan boloh gej shavilan suusan buguud ogt sanasandaa hurehgui baijee. Negent sanasandaa hurehgui baigaa jum chini  geed zamaar yabj baital 1 utunduu barigsan hohoi baijee. Tuuniig abrah geed mod aban  tuunii utiig yhaj gargah getel utiig
bodohoor tuuniig alah geed baij. Za za odoo ut alj nugel hiiheer geed tsaash yabah getel nohoi uheh geed baidag, odoo yadag jum bilee gej heseg bodsonoo tuunii utiig heleeree gargah geed dooshoo tongoigood l burhan bolson gedeg. Uchir ni ter nohoi ni burhan baisan buguud tuuniig niguulsengui bolj chadaj uu ugui ju gedgiig shalgasn baijee.

8. ZALIBARAL
Negen han baijee. Tuunii nutgiin uls haanii ugiig dagahgui 3n lam ruu yabaad baigaag medjee. Uuniig medsen haan ihed uurlaj er ni ene lam nar jugaaraa minii ardiig tataj baigaag medeheer uuruu engiin hubtsas umsuj tednii baih gazar ruu ni nuuraar gatlan ochij gene. Orson chini  haaniig 1 lam ni taniad ta deeshee suu hemeen deesh ni zalab. Haan ta nar ju hiideg bolood manai ard tumen ta 3ruu yabaad baina gej asuutal ter 3, bid zugeer l zalbiral  unshdag jum gejee.

Haan tegtel ter ni tegeed jum be dee getel ted bid nar 3laa ta nar 3laa l gedeg gej heljee. Haanii huh ineed ni hurch junii chini zalbiral. Uunii chin orond minii zalbiral arai deer jum baina gej uuriigee bahdab. uuriinhuu zalbiraliig heltel nuguu 3 ni togtooj chadahgui arai yadan baib. Haan ch butsaj yabahaar bolood haan dotroo iim uchuuhun jum l baisan jum baina hemeen bodoj setgel ni amran nuuriig gatlan yabah zuur hoinoos ni usnii  surtei chimee garab. Ergen hartal nuguu 3n lam haan mini tani helsen zalbiraliig
bid martaad baina. Uunii daraa tsaash ni ju gedeg bilee hemeen usan deeguur gazar guij baiga met guin irehed haan almaarch minii zalbiral yahab dee. T a nar harin ter zalbiraldaa oruulj  bid nar 4lee ta nar 4lee geerei gejee.

Saran bagsh tend baisan humuust, ta nar uurt taalagdsabn yamarch hamaagui ugeer zalbiral 7 honog hiigeed uzeerei.
Ur dun ni yaj uur bolohiig medreerei gej zahisan.

9. TURUH HIIGEED UHEH
Hun tursun bol hezeed uhne gedgee medej bai gesen. ANU d ochood humuustei hicheel hiij baihad doh tussan  hun uuriiguu bogino nastai gedgiig medej baigaa uchir  ene baih nasandaa urd hiij chadaagui buh zuilee hiih yamsan gesen erchtei baisan gej Saran bagsh yarij baisan. Uunii adilaar hun uuriiguu hezee uhne gedgee mederch tsag aldalgui hiij buteeh zuilee hiij bai gesen .

10 BUH ZUIL NEGDMEL HELHEE HOLBOOTOI
Hun delhii ertuntstei helhee holbootoi baidag. Narni aimgiin 9 gargiin jijgeruulsen heseg ni hunii tolgoig tallan zyssehed yag adil baidag gej baisan. Iimd hun baigali delhiin  bichil element uchir baigalia shutej yabah herertei  gej dahih helj baisan .

11. BIEE MEDREH
Bidnii dund baidag gots abiyastai humuusiin baruun tarhia sain hugjuulsun baidag uchir ta nar baruun tarhai hugjuuluhiin tuld chadah chadahgui ch hamaagui duu sain duulj bai gesen. Mun chinii haana yamar nuuts abiyas baina, tuuniigee ali bolohiig medrehiig husch, tuuniigee hugjuul gesen.

Hun tarhinihaa nuuts bololtsoonii 100%aas  dunguj 4% hureh ugui teig ashigladg jum bilee.

12. UNGURSUNIIG MART
Hun ungursun uee sanaad esbel gunidag gutardag esbel bayrladag. Tsag hugatsaa ungursun l bol ter ahin irehgui uunii tuld negent
hiigeed ungursun zuil bol 1000 bodood ch tuuniig uurchilj chadahgui uchir tuuniig ogthon bodoh hereggui gej helsen.

13. ITGEL UNEMSHIL
Alibaa zuiliig hiihdee tuundee itgej unemshij baij hiih yostoi uchir buh zuildee itgej baiha yostoi.

14. HEL YRIA  UIL HEREG
Hun  uuruu hoid nasandaa ochood hun bolj turuhduu uuriin zurlagiig odoo zurj baidag gesen. Iimd hel yaria uil hereg ajil turluu
odoonoos yamarch jumand tustaigaar hiij baih jum bol hoid nasandaa tuuniihee hereer az jargaltai hun bolno gesen.

15. AMAR AMGALAN HIIGEED HAIR
Hun amar amgalan baij chadbal tuuniihee hereer az jargal hurtene mun huniig hairlag chadbal bidend bas hair irne.

Jich: Minii oilgoson zuil ene. Gehdee zubhun bi ene bichsen hureegeeree bus olon tsar hureegeer bodon tungaaj baina
Humuust oilgogdoh bol uu gesen uudnees bi tobch bichlee. Bi ih delguur orj nomiin tasgaar yablaa. Goy goy zunduu nom baina.
 Sri Sri Ravi Shankar bagshiin saihn nomnuud baina.
Byasalgaliin damjaa 2 dahi udur bolgon  ehledeg. Amidrah uhaan baysalgaliin tuv Zaluuchuudiin Holboon deer  bairladag.

SARAN BAGSHAA BAYARLALAA Ta minii bas negen Eej mini l gesen ug. Minii setgeliin nulims garan, dotood setgel ahui ongoij, tanii davtan helsneer MONGOL hun bolj tursendee baharhaj, Hun gurnii ih haanii zahisan surgaaliin adil baigal delhiigee shuten naran saran, gald zalbirch yavnaa.

Minii tuhaI: Bi eejiigee l hairlan amidarsaar. Har bagaasaa urgelj biye uvdene, hamraas tsus garna, muujirch unana. Uchir ni turelhiin zurhnii hovdol tsoorhoi, odoo 18 nas hurch baina. Zarimdaa bi ene zovlondoo dotroo aimaar ih uildag. Zaaval mes zasal hiin soliulah heregtei gej uu. Aimaar ih mungiig bi haanaasaa ch oloh bilee.
Mungegui hun unedeer Mongold amidaaraa uhehguin tuld l olon yanziin arga haidag baihdaa.

Bas saya deer ni namaig buurnii chuluutai gesen. Ene saihan biye setgeleesee hairlah l gantshan bolomj gej oilgoson. Saran bagshaa minii 18 nas nadad denduu hatuu tavilan onooson ch, tanii zahisan saihan surgaaliin daguu bi amjiltand hurch uuriigee yalaad Mongoliinhoo minii adil olon yaduust, doodos, uvhctei humuust tus bolnoo. Udahgui bi Mamba datsand Mongol anagaah uhaanaar surna. Yamar goyo ve. Ungersen jil biye uvdeed, surch chadahguid hureed uilj baisan bilee.
Saran bagshiig hundeldeg minii uyeiin namaig setgel sanaagaar demjih humuus baival nadad email bicheerei.Hund tuslah, hund sain sanah goyo tiimee munkhdelger_b@yahoo.com Munkhdelger.

 

Bichin oruulsan Batmunkh: Ene ohinii bichseniig unshaad Mongol zaluus maani 18 nas hureed bas ch ugui uhaarch setgeliin tenheetei bolj baigaa yum baina daa gej bodogdov. Boldogson bol duu mini Zurhinii chini uvching ileed l zugeer bolgood chamaig ene saihan delhii deer udaan nasluulahsan.
Ene delhii deer Mongol tumen shig, mongol hun shig EEJIIGEE, EH DELHIIGEE hairladag hamgiin tsuuhen ulsiin negen. Humuusee Amiddaa biye biye hairlatsgaaya. Baigal eh delhiigee hairlaya. Hunees nandin yum ene delhiid bii gej uu.

 

BUTSAH