MONGOL INTERNET

1.Алдарт Хvмvvс 2.Аялал жуулчлал 3.Боловсрол Сургалт 4.Шинжлэх Ухаан

5.Компютер Интернет

6.Ном Зохиол 7.Соёл урлаг 8.Тvvх Дурсгал 9.Дуу Хєгжим 10.Эрvvл Мэнд 11.Эдийн засаг 12.Спорт 13.Гадаад улс Орон 14.Засаг Захиргаа 15. Ашигтай

Poisoned arrows

Shagdariin Sandag

Teil 2

 

Serge Wolff-n uguulleer hen hen bolohiig todruulan, zarim humuusiin talaar Poisoned arrows, huudas 138, Sandag guain nomoos medeelel oruulav.  
 
Tuuhiin unen barimtiig  (1920onii ) bazan uzvees: Mongolchuudiin Baruun Europiin zagalmailsan esteg Serge Wolfe-n dursamjaas "Ted hyatad hunees uur haragdaj baisan. Tuunchlen tednii nud naluu helbertei, hatsriin yas ni under, tovgor. Neg ni mash bolovson, under nuruutai bugeed ul medeg aylagatai bolohoos orosoor uugui tsever yarij bailaa. Nugee ni namhan, oros hel medehgui bolovch angli helnii sain medlegtei. Hen ni ch germanaar yarihgui." (Mongolian Delegation In Western Europ, 1926-1929, Serge Wolff)
 
Ene hoyor hun:
1. Mergen Gun Gombojav, (1900-1937, halhiin haanii udam, oros, frants, hyatad, tuvd, manj heltei, 1937 ond buuduulsan ),  
2. Ishdorj (German Frants dahi 35+8=43 mongol oyutnuudiin zahiral, hojim herhen aluulsan todorhoigui,)  
3. ?? esvel Erdenebathan ahalj yavsan ???
 
Uchir ni 1928 ond Ishdorj tuunii tuslah mergen gun Gombojav Frantsad ochson geh medee bii. Serge Wolff 1926 ond anh Mongol huntei uulzsan. Bas Erdenebathan 1924-1926 ond Gegeerliin said baisan.  1926, 1928 ond uulzsan hun hen hen baisan be??, Serge Wolfe-n daraagiin uguuleller uuniig todruulahiig hicheeye)    
 
Ene hoyor huntei Berlind anh uulzsan,  Mongoliin tuleelgchided orchuulagch nariin bichgeer ajillsan Serge Wolfe-n Baruun (hurengetnii gegdeh) Germand uulzsan anhnii hun
 
3. Dashi Sampilov (Orosiin tuleelegch, buriad, hojim sangiin yamnii said, Buriadad esvel Mongol??, 1937 tsaajaar avahuulsan)
Tuunii ehner Radna, ohin Nima hojim MOngold nudnii emch bolson?? (Dureeree barag Choinom yaruu nairagch gemeer haragdah yum)
 
4. Erdenebathan (Mongoliin tuleelegchidiin bagiin gishuun, Mongol ulsiin Gegeerliin 2 dahi said, 1924-1928, buriad, 1937 ond barigdsan, suraggui bolson, dashramd helehed gegeerliin anhnii said Onhodiin Jamyan)
 
5. Tseveen Jamsranov (1881-1942), Uls turch, tuuhch, surgan humuujuulegch, 1911 ond Buriadaas Mongold irsen. Gadaad hergiin said, Shine toli soninii zuvleh, 1924 ond Ulsiin baga hurliin gishuun, 1932 ond Leningradad Erdenebathantai hamt tsulegdsen, 1940 ond barigdan, 1942 ond shorond nas barsan
 
6. Elbegdorj Rinchino (Orosiin kommenternii tuleelegch, BHMAY-n dain baildaan haruitssan consul, 1937 ond buuduulsan, buriat)
Odoo umneh hoyor hunii tuhai nomiin hesgees taniltuulya.
 
1. Mergen Gun Gombojav (1900-1937 ) 
Halh Mongoliin haanii huu, tereer Leningrad dahi Dorno dahinii Toileriin Commusmiin ih surguulid (KUTV) 1923-1927 surch, 1921 ond baiguulagdsan Shinjleh uhaanii zuvleld Tseveen Jamsranovtoi ajillaj baisan.
1927-1928 ond tereer Ishdorjii tuslah bolon Jamsranoviin ehner Badmajavtai hamt Berlin yavj Serge Wolff- toi uulzsan. Frantsad Frantsiin nert mongolch Paul Pelliot-n udirdlaga dor sursan. Helmegduuleltiin uyer duudagdan surguulia orhin Mongold irj, Shinjleh uhaanii zuvleld (hureelen?, scientific committee) 1931 on hurtel ajillaj, 1934 ond Lenindgradad surahaas yavj, Jamsranov, nert erdemten Nicolas Poppe nartai ajillaj baisan (Poppe hojim Orosoos durven German garch ulmaar, USA-d Seatlle dahi Universitu of Washington-d bagshilsan). Hel shinjeech tereer oros, mongol, frantsaar tugs, hyatad, tuvd, manj heltei hun baijee. (Communismiin), Kremliin aldaatai bodlogiig shuumjlen 1937 ond barigdan buuduulsan.
Tuunii ehner Oyun Bilig buriat hun, Mergen guniig barigdsanii daraa 2 huuhdiin hamt Bashkirt tsulegdsen, 1950 suuleer Mongold ochih erhtei bolson. (? MUIS-n oros helnii basgh jaahan ayalguutai mongoloor yaridag Biligt basgh ene hunii ohin?)
Ene hun Mongolin shildeg seheetnii emgenelt huvi zayanii negen gashuun jishee.
 
2. Ishdorj,   (German Frants dahi 35+8=43 mongol oyutnuudiin zahiral, hojim herhen aluulsan todorhoigui,)  
1928 ond tuunii tuslah Mergen gun Gombojaviin hamt Frantsad ochson. Ishdorj Leipzigiin ih surguuliin Panmongolist Haenisch, Berlin Uni-d hyatad helnii professor Lessing, Polishiin Lvoviin prof Cotwitz-tai holbootoi baisan. Pan Mongolist uzeltei. 1929 ond german heleer Kulterelle Ausfarbeit in der Mongolai uguulel bichsen. (Buriad, Tsahar, Tumet, Barga, Uver Mongoliin negdelliin tuhai ). Hojim tuunii huvi zaya yasan ni todorhoigui.
P.S Pan Mongolist uzliin talaar odoo ch bid buruu oilgoson, medehgui heveer. Tuuh ergesen unee uyed ted tiim buruu ters uzelten bus, harin Mongol ugsaatnii nyagtralaas aisan Oros, Hyatadiin nulee orj bugdiig alj ustgasan boltoi.  
 
6. Elbegdorj Rinchino (Orosiin kommenternii tuleelegch, BHMAY-n dain baildaan haruitssan consul, 1937 ond buuduulsan, buriat)
1921-1925 ond Mongold kommenternii mash nuleetei hun baijee. Mongoliin udaridagchidiin huvi zayag Kremlitei haritsan shiidej baiv. Soliin Danzantai (1924ond buuduulsan )hamt Yerenhii said Bodoog (1922 ond buuduulsan) tsaazlahad gol uureg guitsetgesen.
Gevch Ar Mongol, Uver Mongol, Buriatiig negtgeh Pan mongolist uzel tunii eyereg tal bolno. Ene uzel bodol bolood, Mongolchuudiin negdel ni Oros, Hyatadad ayultai baisan uchraas Orosiin KGB bas l zamaasaa zailuulj 1937 ond buudan horoojee. Tuunii Pan Mongolism sanaa ni 1921 onii Hiagtiin gereegeer anh todorson. Mongol Ardiin Namiin gol zorilgo Mongolin olon tarhai ulsuudiig negtgeh yavdal gej zaasan baijee.
 

Iinhuu ehnii hoyor hesegt Halhiiin haani udam Erdenebathanaas gadna helmegdsen olon Buriadiin gol tuleelegchidiin talaar Poisoned Arrows nomond orsniig hurgelee.

Tsendiin Batmunkh

Цэндийн Батмөнх  (it is not correct, aldaa Tsend-ajushiin Batmunkh)

http://www.dmaks.de/geschichte.html Minii bichsen edgeer uguulel end tavigdsan baigaa.