MONGOL INTERNET

1.Алдарт Хvмvvс 2.Аялал жуулчлал 3.Боловсрол Сургалт 4.Шинжлэх Ухаан

5.Компютер Интернет

6.Ном Зохиол 7.Соёл урлаг 8.Тvvх Дурсгал 9.Дуу Хєгжим 10.Эрvvл Мэнд 11.Эдийн засаг 12.Спорт 13.Гадаад улс Орон 14.Засаг Захиргаа 15. Ашигтай

Poisoned arrows

Shagdariin Sandag

Teil 3

 

Heeriin galuu nisen ul hureh gazraas
Hunii huu erdmiig uverlen ireed
Hudeegiin uul talaar soyoliin uriig tarihad
Humersen togoon dotroos
Huh Mongol undiilee  

Holhi gazraas gyalalzan haragdah alsiin ireeduig zugnesen ch 
Helmegduuleltiin har shuurgan chas ulaan ungeer shuurch
Hudeegiin uul talaar Hurengetnii uzliig tarisan hergeer
Helmegdsen omogiinhon Seheetnuud altan amia aldjee.   

1926 ond German Frantsiig zorison 35+8=43 oyutaniig 1930 onii zun mongoliin helmegduuleltiiin har shuurgan dor  Baruun Europaas butsaan duudjee. Uchir ni Zuvlelt uls hurengetnii uzlees Mongoliig tusgaar bailgahiig huschee. 1930 ond (ZSBNHOU, ZXY, Zuvlelt Holboot uls) Orosiin Moskwa, Leningrad, Irkutsk, Ulaan-Uuded 180 mongol  oyutan surch baiv. Duudagdan irsen hurengeten ornii soyoltoi, bolovsroltoi zaluus Or! osiin communist nam, KGB, Mongol Ardiin Huvisgalt Nam, Do yamnii (nogoon malgaitan) shuud haraand orjee. 1937 onii Genden-Demidiin huvisgaliin eserguu hemeeh huuramch hergeer shildeg seheetnee alj ustgah, buh niitiin barivchilgaa helmegduulelt gazar avlaa. Commusmiin helmegduuleltiin zoliosond mongoliin hamgiin shildeg seheetnuud ami aldsaniig durdval:  

1. Mergen Gun Gombojav, (1900-1937, Franzad sursan, 1937 ond buuduulsan )  
2. Ih zohiolch Dashdorjiin Natsagdorj (1906-1937, Berlind sursan, 1937 ond sejigteigeer nas barsan)
3. Nert Zohiolch S.Buyannemeh, (1901-1937, 1937 ond aluulsan)
4. Nert Zohiolch D.Namdag (Berlind sursan, shorond horigdon, hojim amid uldsen)
5. Nert zuraach Namhaitseren (Berlind sursan, shorond horigdoj, hojim amd uldsen)
6. Gavyat zootechnigch T.Ayurzana (Paris, Germand sursan, horiond, shorond horigdoj)
7. Bilguun nomch B.Rinchin (1905-1977, Leningradad sursan, shorond horigdson)
8. Ih erdemten Ts.Damdinsuren (1908-1987, shorond horigdson)  

2. Ih zohiolch Dashdorjiin Natsagdorj (1906-1937, Berlind sursan, 1937 ond sejigteigeer nas barsan)  1926 ond yavsan anhnii 35 suragchiin negen. University of Berlind setguulchiin surguulid zochin oyuntanaar surch baiv. Mun Leipzig University-d mongolch erdemten prof. Ernst Haenisch n seminart oroltsoj baisan. Tuunii ehner Pagmadulam Leipzig High School for women (Hoehere Frauenschule) Pushkinii shulgees mongol helend hurvuulj, shulgeer damjuulan  communist deglemiig shuumjilj baisan. Pushkinii Anchar, the Poison Tree (Hortoi mod) shulgiig orchuulee. Ene ni  (urseldegchee alahiin tuld hor shingeesen (Poisoned arrows) sum ilgeej bui negen haanii tuhai shuleg. P.S.  Shagdariin Sandag guai ene nomoo ene sanaag gargahaar Poisoned arrows gej nerlesen baih yum. Ene dalimdaa uuniig tereer Mongolchuudad Stalin hortoi sum ilgeen buig shuumjiljee. Daraa ni Heree heree ruugee nisdeg (Crow flies to Crow) shulgeer damjuulan Mongoliin heree (Choibalsan), Orosiin Heree (Stalin) ruu nisch bui sanaag heljee. Daraagiin orchuulga ni Prisoner (Shorongiin horigdol). Hamgiin suuld Awakening (Serelt) shulgiig orchuulj Mongoliin ireeduig haash ni hutelj buin tuhai bolood ard tumnee serehiig urialjee. Tuunii amdiralh ni suuliin jiluud aimshigtai baisan.  Mongold butsaj irsniihee daraa ad uzegden, Oros Mongoliin uls turiin daisnii toond orson baiv. Amidraliin hetsuu nuhtseld mongol ehnereesee salsan ba hojim oros ehner avcsan ch hucheer tedniig salgan ulmaar  gantsaardmal amidraldaa shanalan, mongoliiin buzartsan uls turiig shuumjlen, uursaj, setgeleer unan arhi uudag boljee. 1937 ond amia aldsan olon saihan nuhediinhee adil sejigteigeer nas barjee. Ardiig ayulaas hamggalh yamnii arhivt uldsen negen sonin barimtaas shuhvel, tednii zaasan yosoor yavj, tuhaiin uyeiin zohiolchid, humuusiin tuhai hudal meduuleg ugeh, eh nutgiihaa esreg uil hiisen gej tedniig zemleh yostoi baijee. Gevch ter KGB, DO yamnii medeelegch bolohiin orond amidaaraa uheh, unencheer uldeh zamiig songojee. Ih zohiolch maani ! uhsen ch unench heveeree bas l altan amia zoliond gargajee.  

German Frantsaas duudagdsan zarim oyutan Negdmel Mongoliin tuhai hils hergeer shiitgegdsen. D.Namdag (Wickersdorf, Berlin) Namkhaitseren, zuraach     T.Ajurzana, zoo technikch, Lycee Michelet in Paris, 1926-1930 Dugursuren, geologich,  Lycee Michelet Aurtsana (Ayurzana s uur hun), zurag zuich, Wagner and Debes firm in Leipzig (ter german emegteitei suuj, neleen ert nas barsan) Navaanyunden, orchuulagch, State school in Lichterfielde, Berlin   Odoo Orost sursan, helmegdej baisan humuusees durdval:  

3. Nert Zohiolch S.Buyannemeh, (1901-1937, 1937 ond aluulsan)   Zuvlelt uls, Commenternii uls turiin hureend uureg guitsetgej baisan. 1922 ond Moskwad hurald oroltson Lenintei uulzaj baisan. Huvisgalt Zaluuchuudiin evleliin tuv zuvlelin dargin huvid, Namiin esreg zaluusiin boslogod orsnii uchir barivchilagdan buuduulsan. Uran buteeliin ajlaa uls turiiin nuleenees bolj zogsooson. Baruunii uzelten nereer buuduulah yal avsan.  

7. Bilguun nomch B.Rinchin (1905-1977, Leningradad sursan, shorond horigdson) SHInjleh uhaanii sudalgaagaa 1930 onnii suuleer ehelsen. Pan mongolist, huvisgaliin eserguu, undesnii uzelten hemeen barigdaj baisan. Shorond horigdoj, Do yamnii Choibalsanii oros zuvlehiin zaavar dor orosiin uran zohioliig orchuulj chadah hungui bolsnii ulmaas ami avragdsan. Rinchen 1937 ond alagdsan Sampiloviin ehner Radnatai suusan. Radna anhnii gerleltees Nimaa geh ohintoi. Rinchen, Radna nar 2 ohin neg huutei. Shorongoos garsnii daraa Do Yam, KGB-n urgeljiini haraan dor yavsan. Chingis haaniig shuteh uzelten.  Tereer uuriin horiotoi gegdeg zohiol buteelee olniig Germand hevluulj amjsan. Ulamjlalt mongol bichgee tahin shutegch. Communist deglemiin esreg tuushtai temtsegch. Uhsen ch unencheeree uhsen ih zorigton.  

8. Ih erdemten Ts.Damdinsuren (1908-1987, shorond horigdson) Zohiolch, surgan humuujuulegch, orchulagch, uls turch. MAXN-n Unen soninii redaktor baisan. Ardiin ulamjlalt uran zohiol, ertnii sudar bichgees olniig olnii hurteel bolgon, orchuulsan. Mongoliin soyol tuuhiin tulee temtsegch, Chingis haaniig hundeldeg. Undesnii uzelten hergeer Choibalsangiin DO yamnii nogoon malgaitnuud barivchuilan shorond horison. Tsedenbal, Choibalsangiin daalgavaraar Undesnii mongol bichgee solihoor krill tsagaan tolgoi buteesen. (1940.VI -1941.III )  1947 ond Mongoliin Nuuts Tovchoog orhcin tsagiin mongol heleer orchuulsan

Tsendiin Batmunkh

Цэндийн Батмөнх  (it is not correct, aldaa Tsend-ajushiin Batmunkh)

http://www.dmaks.de/geschichte.html Minii bichsen edgeer uguulel end tavigdsan baigaa.