|
Gunjiin Suhbaatar Mongolyn ertnii tuuh sudlal Boti
I, Hunnu naryn ahui, niigmiin baiguulal, soyol, ugsaa garval (MEU IV- ME
II zuun,), Ulaanbaatar 2000 on, redactor H.Ser-Odjav, Umneh ugiig
akademich Chuluuny Dalai 2000.11.07)
Gunjiin Suhbaatar bol Mongolyn tuuhiin nert
erdemten mun. Tereer Mongolyn ertnii tuuhiin sudalgaand ami amidralaa
zoriulsan nen chambai sain erdemten bailaa. Mongolyn tuuhiin sudalgaand
tuunii oruulsan jintei huvi nemer uurd munh orshih yum. Gunjiin
Suhbaatar Mongolchuudiin ertnii uveg zohiol bichij 1980 ond Ulaanbaatar
hotnoo hevluulsen. Erdem shinjilgeenii dorvilog bolood shineleg enehuu
buteel ni Mongolyn sudlaachid, unshigchidiin anhaarlyg goid tatsanaar
barahgui delhiii dahinii sudlaachdiin anhaarliig zui yosoor tatsan yum.
Ug nom oldohgui boljee. Erdemten doctor maani amid seruun ahuidaa el
zohioloo shineer selben zasaad dahin hevluulen unshigch only hurteel
bolgohoor ajillaj baigaad amjil boloogui yum. Odoogoor tuunii bodoj
setgej baisan dutuug guitseej, nomyg zasaj yanzlah hun baihgui shaham
boljee. Iimees taliigaach doctoryn gergii D.Lhamsuren bolon ur huuhduud
ni enehuu zohioliig ug turheer ni dahin hevluulj only hurteel bolgoj
baigaa yum.
Enehuu Mongolchuudiin ertnii uveg tavan buleg
zohiol ni buhel buten Hunnugiin tuuh yum. Hunnugiin garval tuuhiig
sudalsan erdemted delhiid tsuun bus baij, ted uursdiinhee uzel
barimtlalaar l dugnej irsen bololtoi. Tedgeeriiin zarim ni Hunnu nariig
Mongolchudiin uveg mun gene, zarim ni bish gene.
Ter buhniig negtgen dugnej uzeed doctor Gunjiin
Suhbaatar Hunnu nar Mongolchuudiin uveg deedes mun bolohiig
batalj ene zohioloo bichsen yum. Herev Mongoliin tuuhiin nert erdemten
maani amid seruun baisan bol ene zohiol dahin uurinh ni 20 shaham jiliin
sudalgaanii ureer bayajij mun ch saihan zohiol garah baisan bilee.
Haramsaltai ni ter saihan husel, hudelmer biyelsengui. Gevch 20 jiliin
umne bichigdsen shinjleh uhaanii ul undestei enehuu chambai zohiol dahin
hevlegden unshigch only gar dor ochih ni uneheeriin tsag uye olson ajil
mun gej bi uzej baina.
Academich Chuluunii Dalai 2000.11.7
Orhsil. Hunnu nar bol Tuv Aziin nuudelchidiin
tuuhnee anh udaa MEU 209 ond tur baiguulan, Mongolyn yer ni Tuv Aziin
tuuhnee chuhal uureg guitsetgej tod muree uldeesen ard tumen bilee.
Dorno, urne dahinii erdemted 100 garui jiliin tursh hunnu nariin
tuuhiig sudlaj Hunnu sudlal geh salbar bui boljee.
Gunjiin Suhbaatar (1928-1995) Mongolyn
ertnii tuuh sudlal Boti II, (Syanbi naryn ugsaa garval, soyol, aj ahui,
niigmiin baiguulal, nen ertnees ME IV zuun,), Ulaanbaatar 2001 on, Umneh
ugiig prof Ayudain Ochir 2001.05.08)
Umneh ug
Gunjiin Suhbaatar (1928-1995) bol 1960-aad ony
suulch 1970-aad ony ehen uyer mongolyn tuuhiin sudlald huchteihen turen
garch irsen erdemten yum.
Orshil.
Manai deedes eh tuuhee boditoi uneneer bichihiig ermelzen tuuhiin nom
zohiol tuurvisaar irsen bolovch, tuuhen hugjliin bodit zui togtooliig
ter bolgon tusgan haruulj chaddaggui baisan. Syanbi nar Hunnutei barag
negen zereg tuuhiin taiznaa nerd garch, hunnu gurnii daraagaar huchirheg
zasag baiguulan, Tuv Aziin tuuhnee ih nuleetei baisan nuudelchin tom
aimgiin negen bilee. Syanbi naryg Dunhu naryn udam salbar geh zergeer
nanhiad survalj bichigt yanz bureer bichsen baina. Syanbi bol Dunhu
nartai udam ugsaanii holbootoi boloh ni ergelzeegui. Dunhu gedeg ni
hyatadaar dun geh dorno, hu hemeeh ni buduuleg gesen ug. Dunhu nar
hyatadiin tuuhnee MEU 454 onoos (hun gurentei hamt) garch eheljee. Udgee
ihenh erdemten dunhu gedeg bol hyatadaar Dornod hu gesen ug gej
undsendee zusheersen bilee. Hunnugiin zuun tald orshih tul dunhu buyu
dornod hu hemeen nerlejee Hu hemeen hayataad buduuleg geh ba hyatadiin
tuuhchid busad aimgiin neriig zaan bichihdee hu hemeen basamjilan heldeg
baisan. Hu gej bichihdee ih tulev Hunnu nariig heldeg baiv. Dunhu bol
undsendee aimgiin holboo baiv Ingehleer dunhu nariin gol undsen hesgiig
mongol ugsaatand hamaaruulj bolno. DUnhu nariin ugsaanii busad aimgiig
Hunnu bolon Syambi nartai holbogduulan uzehed Hunnu Syambi hoyoriin
hoorondiin holbogdoliin asuudal todorohoi bolno. .. hemeen bichjee
|
