Насан-Очирийн Наваан-Юндэн

BIOGRAPHY OF MONGOLIAN FAMOUS PEOPLE

Chingis haany yazguurt, Abatai sain haany altan urag Haraagiin baatar van, Nasan-Ochiriin (tursen ah Sodnomdarjaad urchilsen) Navaan-Yunden

Ya.Baatar, Zohiolch N.Navaan-Yundengiin amidral, uran buteel, 1996

Ya.Baatar, Navaan-Yunden, zohiol, barimt, sudalgaa, 2001 on

J.Saruulbuyan, N.Lhamsuren, Baatar van Navaan-Yunden, 1994 on

Navaan-Yunden guai dursan suuna.

Ardyn zasgiin anhny dund surguuli.

Ardyn zasgiin anhny dund surguuli Ulaanbaatar hotyn hoorond heden dan oros baishind bairlaj baiv. Suuldee aldartai bagsh bolson Sharavnyambuu, Palan, Sodov naryn suragchid bailaa. Hudeenees irsen suragchid dotuur bairand suudag.1923 ond anhny dund surguuliin zahirlaar erhuud bagshiin bolovsrol olson Ishdorj bailaa. Bidend mongol hel bichig, himi, fizik, too bodlogo, delhiin baidal, tumen bodis, tuuh zereg yerenhii bolovsroliin hicheel mun gadaad hel zaadag baiv. Deed angid oros hel. Dund angid hyatad hel, baga angid angli hel zaadag, Ugleenii naiman tsagaas hicheel eheldeg. Mongol hel bichgiin bagshaar Magsar beis, Gombodoo bicheech, Usehbayar avirmed gun, geed nertei bichgiin humuus, too bodlogyg uvgen bagsh Kazgayev, fizikiig saihan deel umsch mori unadag Dashyeyev bagsh nar bailaa.

Duu sudlagch erdemten Kondratyev mania surguulid irj huudhuudeer duu duuluulj uzev. Ishdorj bagsh namaig ureendee duudav. 70-80aad duu medne, mongolyn buh duug medne geed helchihlee. Duug bichij avch bui bololtoi. Uuriinhee duulahiig chagnaad gaihav. Tuunees hoish gert ni ochin duu duulj, erdemten notloj, Ishdorj bagsh orchuulj ugdeg bolson. 50 shaham jilin umne iin bichij avsan duugaa ter erdemten nasan uud bolohoosoo umne hevluulj ter ni bidend bas irjee.

Uugasn suragch, ugan pionyer baisan. Ardyn zuraach, turiin soyorholt L.Namhaitseren, gyeologi, minyerologiin uhaany doctor J.Dugersuren bid bolno.

 

Ardyn zuraach, turiin soyorholt L.Namhaitseren

Ardyn surguulinhaa tuhai dursahdaa. Ter uyeiin suragchid jagsaal ih hiine, duu ih duulna. Huh daalimban deel umsene. Bayaraar savhin gutal umsene. Uvel hurgan dotortoi deeleer goyono. Uleever hugjimtei temtseen zohiono. Barildah bolohooroo bid Navaan-Yundengee gargana. Har bagaasaa mongol, manj bichig zaalgaj, mongolyn huuchin seheetnii hureelend usch tornison baatar van, byatshan noyon Navaan-Yunden ardyn surguulid orohdoo nairand gurvan dugaraatai, naadamd gurvan davaatai, avyas bilgee gaihuulsan ider huvguun bolon humuujij bailee gejee.


 Soyolyn gerel buyu Soyombo erdene.

Anhny dund surguuliin (1923) guravdugaar angiin suragchidiin zohioson Soyoliin gerel nert bichmel setguuliin burduulj erhlen gargagchid ni Urtnasan, T.Natsagdorj, Navaan-Yunden baiv. Tereer Ulaan-Uud hotnoo bagsh naryg beltgeh surguulid 5 jileer yavsan Ayurzana, Gongojav, Sanjaa, Gavaa, Odjav naryn 5 nuhriinhee tuahi bicheed Erdem bichgiig hicheen gunee surch Egel olon arddaa tustai hun bolj Ergen ireh ni lavtaya hemeen tolgoi holbon shuleglejee. Soyolin gerliig iinhuu tsatsraaj baisan ni suuldee Soyol erdene hemeesen badrangui daichin duu bolon duursjee.

 

Baruuny bolovsrol

1926 ond anhny dund surguulias shalgarsan 35 suragchaa songon German Frants ulsad yavuulahaar bolov. Gegeerliin said Erdenebathaan, 3 bagshiin hamt garchee. (Ishdorj zahiral, Dalai bagsh). A.Amar said, Hatanbaatar van, Namyn tuv horoony nariin bichgiin darga Dambadarjaa, sudar bichgiin hureelengiin Tseveen Jamsranov nar uden gargaj biligtei saihan ug surgaal heltsgeen ih erdem surahyg yereejee.

Soyol-Erdene tuujdaa delgerengui bichsen bii.

 

Gavyat bagsh Bavuu dursamj (1971 ond gavyat bolson, Huvsgel aimag 10 jil)

German yavahdaa bid Dooj mashiny kuzoviig delged nuruu nuruugaa nalan suugaad hudelj bilee. Shar huv Altanbulag ruu 2 honog mori, morin urtuugeer yavaad hurch, buriad ailiin baishind hoyor gurav honood morin teregtei Orosyn hil orood Selengees Ulaan Ud hurtel usan ongotsoor yavav. Ter uyed chyemodan gej baisangui. Jaal juul yumaa baaadagnaad suraar baglaj bariul gargaj orhino. Hirtei huvtsastai yavah yosgui. Ahlah angiihanyg urduuraa garval tolgoigoo dohiod ungereh yostoi. Bid ochood 6 saryn dotor german hel sursan. Hel surtalaa gadagsh gargadaggui baisan. Yalanguya Navaan-Yunden, Dorjsuren nar sain naizuud deeguur angid surch baisan. Purevdorj bid hoyor togloh durtai. Ted bidniig toglohyg haraad yumaa hiihgui bainaa gehed dor ni nomoo bariad suuchihna. Navaan-Yunden dandaa l yum bicheed baina. Yer ni ih surch medeh huseltei. Sodnom bid hoyor doldugaar angid surch baisan. Suraltsahaas gadna neg mergejild surah yostoi. Bi hev tsutgaj, shirem hailuulahiig, Navaan-Yunden hugjmiin zev zemseg zasah talyn yum hiij baisan bol uu. Ter duu tsuuntei olon ug yarihgui, haaya neg ta nar yavj bolohgui hicheelee hii davt gedeg. Bi ter ugiig dor ni biyeluulne. Ih yosorhuu humuus baiv. Bidniig Germand surch baihad Gegeerliin yamny tuleelegch Chimed, zahiral Buddari nar irj bidnees, Ta nar geree sanaj baina uu, oron nutagtaa butsah uu gehed Navaan-Yunden bidniig tuleelen , bid surguulia tugstel butsahgui, negent irsnees hoish surguuliig duusgana, zardal ch garna gej hariulj baisan. Bid tomchuudiinhaa ugnees garahgui.Ih evtei baidag bailaa. Moskva hurtel tav honog hatuu vagond mongol esgii sudsaa devseed yavdag bailaa. Vagon dotor Dalai bagsh bidend gyerman hel zaaj yavav. Bid usgee surchihaad holboj ug zohioj chaddag bolj bailaa. Moskvad buugaad 3 honood daraa ni galt tergeer Leningradad ochij, tend usan ongots huleen doloo honoson. Ter uyed Rinchen Byambayev, O.Namnandorj, kinony erdemten Gonchig nar bidend hotyg uzuulj taniulsan. Tsaash usan ongotsoor hoyor honog yavaad Germand hurch bilee. Bidend nar dalaigaas garch ireed dalaid ordog ni ih sonirholtoi sanagdaj baisan. Leningradad ochood anh nugee beltgej ugsen yevrop huvtsasaa umslee.

Bavuu, Navaan-Yunden, B.Sodnom, Purevdorj bid nar Berlind suraltsahaar bolov. Navaan-Yunden, B.Sodnom bid gurav doctor, professor Lyeonard bagshiind baiv. Ter ail hoyor huu neg ohintoi. Bid gurav oroo zeregtsuulen bairluulj untana. Hool bolonguut bid guraviig duudna. Hicheel taraad tsagtaa haruh duremtei. Hojigdbol hoolond oroh erhgui. Gants ch minut hojimdoj bolohgui. Hicheel buyu dadlaga hiihed hotsorvol bagsh huleej avahgui. Bid tsagaan saraa mongol yosoor ungeruudeg biasan. Hun hun dor doroo yumaa beltgeed l bituunii oroi busad hotod baigaa suragchid Berlind tsuglaran bituulne. Mongol yosoor shiree zasaad onogdson sandal deer suutsgaana. Shinin negend hamgiin ahmad huneesee ehleed zolgono. Bidnii hamgiin baga 13, tom ni 19 tei bailaa. Mun suuj baigaa ailaa urij oruulna. Navaan-Yunden saihan duuldag. Badarch hugjimdeed Huh torgon tsamtsiig duulna. Sard 50 doich markiin tsalintai, tuugeeree hicheeliin heregsel beltgene, kino uzeh, trambai geed yag neg sardaa l hurgedeg baisan. Navaan-Yunden suuld aild gantsaaraa suudag bolson. Bid biy biye hundetgehees gadna ohidoo ih halamjilna. Bid german hel sursnaas gadna angli hel surch angliar yaridag bolov. Bid nutagtaa uvuu tsuvuu tatagdav. Nutagtaa ireed Badarch, Seded, Luvsantsend nar Altanbulagt buligaryn zavodad injeneer, Bavuu tumriin zavodad shirem hailuuldag tsahilgaanchin bolov. Navaan-Yunden Gegeerliin yamand ochson. Navaan-yunden, Tsevel, Surmaajav nar.latin usgiin zuvlel hariutsan ajillaj baisan. Germanaas irsnii daraa bidniig shoovdorlodog bailaa. Ohidyg sanitaraar ajilluulj, uzel surtalyg shalgaj baisan. Navaan-Yunden Shi.Ayushiin Harts Damdin, hatan Dolgor jujigt Damdiny durd togloj baisan. Navaan-Yunden suraltsaj baihdaa surguuliudyn olimpiadad Potsdamd oroltsoj 8 ond MAXH-n metriin zaid VII bugd hural huraldaj zuuntenuud hurengeten orond surch baisan huuhduudiig 2-r bairand, Bavuu usand selelteer 2-r bairt orj baiv. Ulaanbaatart bid anh yevrop huvtsasiig delgeruulsen yum. Bidniig tsagaan zahtanduud gej nerledeg bailaa hemeen Bavuu bagsh dursjee.

.

Olnoo urgegdsenii 18-r on, 1928 ond MAXN-n VII bugd hural huraldaj (B.Tserendorj bolij A.Amar yerenhii said bolov) namyn dotor baruuntny helberel garch hurengeten orond suraltsaj bui oyutnuudyg tatah shiidver gargasan. Tiinhuu 1929 ony namar Navaan-Yunden eh ornyhoo duudlagaar aragsh egen irsen tuuhtei. Urnediin soyolt orond heden jil surch erdmiin shimiig hurtsen Navaan-Yunden Ardyg Gegeeruuleh yamand 1930-1932 on hurtel ajillaj, oyun uhaanyg gegeeruuleh nom hevle ba latin useg bichig erheln baiv. Latin useg bichig surgah ulemj ih ajil zohioj durem zaavar juram gargaj, latin usgiin bagsh naryg gol bolgon tedgeeriig nom hevleleer hangah, hicheel zaah ajlyg idevhiilj baijee.

 

Gadaad orond olin jil ider zaluu oyunaa erdem bolovsroloor tseneglesen Navaan-Yunden tsaashid shamdan suraltsahyg ermelzen husch yun turuun oros heliig surahyg erhem bolgojee. Nas zaluu, tsarai tuv tungalag uzesgelentei, erdem bolovsroltoi, degjin tsever huvtsaslan, bujig sain hiideg Navaan-Yundent terhen tsagt nugee halhyn saihan Yundenguuguu gej iimerhuu er baisan bol uu gej huree hotoor yariltsan shagshij, ohid busguichuud sonirhoh ni elbeg baiv. Gelee ch huuchin tsagiin survaljit yazguurtny humuujil, shine tsagiin urnediin bolovsrol ni tuuniig huuren ongiroh devruun zaluu nasny aag omgiig darj baijee. Tereer Ulaanbaatar hotod zuvleltiin dund surguuliin suragchdad mongol hel zaah bagsh bolj hariltsan oros hel surchee.  1932 ond, ene uyed Zuvlelt ulsyn Omsk hotyn Anagaah uhaany deed surguulid heden oyutan surgah bolov. Deed surguulid tentseh oros hel sain medeh zaluusyg erj baiv. Navaa-Yunden en terguunee tentsej Omsk hotyg zoriv. 1933 ond eh oron ni duudlaa. Ene ni tuuniig fyedol yazguurtai gej hardan serdeh eeljit ajillagaaa ni baiv. Eh orondoo duudagdan irsen Navaan-Yunden ulsyn tuv tyeatrt jujigchineer ajillaj baisan tuhai material Tagnuulyn tuv gazryn tusgai arhivt hadgalagdaj baina. Ider zaluu nasandaa mongol ardyn olon duu buren duuren, tuv saihan ev donj, nugalaa hugalaagaar ni surch avan gadaadyn sudlaachdyn anhaarlyg tataj pyang bichlegt duugaa huraalgasan Navaan-Yunden negen jil Tuv tyeatrt unagan avyasaaraa duuchin jujigchin baigaad 1934 ond Omsk hotyg ahin zorih zavshaan oldov. Tuunees hoish 4 jiliin tursh anagaah uhaany mergejild shamdan bolovsrood tugseh gej bui uyed ni 1938 ony havar eh oron ni yaraltai gedreg ireh duudlaga ugchee. Nutagtaa iruud 198 ony 3 saryn 15-ny uder uls turiin gemt heregt tatan Germnay tagnuul hemeen barivchiljee. Surch medehiin urnuun huseldee hutlegden ongon zaluu nasny gal duleer durelzej baisan tuuniig iin genetiin har suuder dairsan ni ursaj baigaa golyg uulysn chuluugaar boson met bachim tsuhalyg avchirch herhehee es olon eh saihan gazar delhiigee barag harahaa ch bailaa. Iin avyas bilgee orgiluulj, surch buteehiin husleng yandan byalhuulah uchirtai hunii id nasyg haan boson emgenelt 20 jiliin amidral eheljee.

 

 

Hairyn gegeen Haalai 

Baatar van Navaan-Yundengiin anhny ehner gun Gombojavyn ohin Germand, mun Omskt hamt surch baijee. Soyol-erdene tuujdaa Saran goo nereer uran saihan bichsen. Barimtat tuuj bolood tuunii dursamjaas uzehed Haalai yostoi Sarangoo nertei baimaar uzesgelentei saihan mongol busgui baijee. Mongol orond havryn uri orj uulyn tsas hailan nogoo tsuhuij baihad saihan ohin Sarangoo tsagaan yargui tsasan doroos tsuhuih adil tursen nutagtaa harij irjee. Sarangoo tsagaan shudee gereltuulen ineemseglehed tseejind ohiny hasyn gerel tussah met baysalyn unge butarch baiv. Sarangoogiin tungalag yaruu duu hugjmiin saihan ayalguu bolon sonsdoj hemeen tuujid garna. Navaan-Yunden guai Germand sursan uyein tuhai negen dursamjdaa, Bi surguuli deeree limbe uleedeg baisan. Bagsh nar ih sonirhdog bailaa. Manai surguulin ohin Haalain suusan ail ni uuriin uildver deeree ochihiig urisan yum. Getel ter uildveriinhen Haalai ohiny goo saihnyg ihed gaihan bishirch udalgui Haalai nertei shokolad uildverlej baijee. Germand 4 jil bolohor ter german heliig turelh hel bicgih shigee sursan bailaa. 1930 –aad ony dunduur Mongold baruun zuuntenii nugalaa garch baidal ers uurchlegdej hurengeten geh uzel devren baisan ter uyed Navaan-Yunden, Haalai bid hoyoryg yazguurtny huuhed gej eh ornoos mini duudsan yumaa gejee. Navaan-yunden 1962 ond bichsen Narangoo avhai shulegtee Namuu tsetseg naigasan Limbiin egshig hanginasan Yaruu saihan tsetserlegt avhai Narangoo mini Yasan goyo ve, Yasan goyo ve hemeen bichjee.

Guchaad ony uyeiin Mongolyn uzesgelent Sarangoo busguichuudiin negen Haalaid bolovsorch guitssen tariag genetiin munder nuga tsohihtoi adil emgenelt huvi tavilan uchirch zaluu nasandaa yertentsees halin odjee.

 

Er hun doloo dordoj naim sehdeg.

1938 ony 3 saryn 15-ny uder duudagdan irsnii daraa nogoon malgaitai heden hun irj unemleh uzuuleed shuud barivchilan buh zuiliig huraajee. Ted hatuu shiruun handan avch yavsaar Do yamnii haranhui hongild hiiv. Nar salhi uzelgui, udeer shuniig yalgalgui hed honoloo. Chihend sonsdoh ni yolj hashgirah hachin jigtei chimee, tulhuur tsoojny sharchignah dotor evguirem duu l baiv. Heden jil tagnuulyn ajil hiiv. Heden ond yapany tagnuuld orson  gehed bi Yapan gej uls l biig l medne tagnuul gej medehgui gehed tolgoi ruu tsohin, huyag ni nermej tulhej unagaad ushiglev. Uhaan aldsan uyed tolgoi ruu us hiij serene. Oros surgagch german oros helnii aliig iluu medeh ve gesend German gevel argagui l germany tagnuul tiim baih yostoi, surch baisan humuusees hen ni tanai tagnuulyn ajild oroltsoj baiv hemeev. Ene meteer oros mongol baitsaagch nar eelj daraalan zalhaaj tesehuiye berh bolohod hudal hereg huleen bayarluuljm zarimdaa hereg hiigeegui hemeen tarchlan zovsoor heden ontoi zolgojee. Hamt surch baisan olon humuus shorond horigdoj baiv. Shorond heden jil bolsny daraa haaya nar salhiny baraa hardag boljee. Dotood yamny hashaand esgii gert B.Rinchen, Barhasyn Banzragch naryn hamt oros helnees Bolshyevik namyn tuuhiig orchuulj bailaa. Gelee ch uye uye hetsuu baitsaaltand orj hatuu shiitgeld urtseer baiav. 941 ond (33 nas) shorond ontsgoi komiss gegcheer hergee tasluulah bolov. Bid yamar ch ulsyn tagnuul bish, ta nar zohiomol hergee bolih heregtei, gamgui humuusiig yal tulgah gedeg gaihaltai bainae hemeen temtseldevch es diilj shuud yal tulgan taslagdjee.

Murdend baihad hairt Haalai ni setgel medreliin uvchneer teselgui nas barjee.

1943 ond (35 nas) shorond 6 jil suuj, 12 saryn 14-nd tusgai hurlaar horin jiliin horih yalaar shitguuljee. Tarchlaan zovooltoos amid mend multarna gedeg baga ch gesen biy mahbodiig amraah tsag irjee hemeeseer zasan humuujuuleh horih lagerit shiljih ni ter. Horihiin hashaand esgii ger barij ugch, Barhasyn Banzragch, nert duuchin Magsar hurtsy Dugarjav naryn hamt suulgav. 1945 ond (37 nas) yalaltyn margaashnas horigdoluud nar salhind gardag bolov. Neg uder hashaan dotor yavj baital tursen duu Chinbatyg hoyor huyag garaas ni bariad avch yavav. Duu maani muusain yargachinguud, ta nar hereg hiigeegui huneer yah gesen gej hashigiran notsoldoj, neg huyag ni naad eserguuniihee muriig multal gev. Margaash uglee duugee sursand urd shune buudan aluulsan baijee. Gemgui, hereg hiigeegui  ah duu hoyor zerleg balmad hun yosgui, buduuleg haranhui ulsyn gart uregdeh uchirtai baijdee hemeen guniglan zovson Navaan-Yundengiin nudend ayandaa nulims hurdag bolov.

Uglee baisan horigdoluud oroi ugui bolj, Too tomshgui olon horigdluud bailaa. Hool und muutai horigdoluud buun buuneeree uhseer. Navaan-Yunden Oros emchiin orchuulagch ba morin tereg hutelj baiv.  Gadaad yertentsees tasarsan tuund tovtoi oilgoh zuil ugui. Uvchteniig suvilj baital nohoi buusend hazuulj duchin heveer haluurch uhaangui hevteh tuund uls turiin heregt holbogdson heden seheeten em nuun avchirch ugseer amiig ni avarchee.

Ayult uvchnees hagatssany daraa erdmiin achaar yanz buriin arhiviin material orchuulj suudag bolloo. Gadaad yamny said baisan aldarch duuch M.Dugarjav guai eldev sonin saihnyg huurnej duu duulj, setgel sanaagaa zasch suudagsan  tuunii biye muudsaar sullagdah udrees hedhen honogiin umne haramsaltai uud bolsnyg ch duulj zurh shivshrev. Mongol ulsyn sergen mandah tsag hezee yum bolo. Baatarlag, shudarga, unench, erdem bolovsroltoi huvguudee hyadaj duuslaa shuu dee gej halaglahyn deedeer halaglaj, setge zurhendee  gunigiin har suuder unagan tsurhiran uilsaar bailaa.

1950 ony 3-r saryn negen uder hoyor jiliin tensen yaltai Tuv horihoos garlaa. Hairt Haalai ni ugui, ger oron ugui, haana ochdog bilee gej bodsoor dotny nuher Banzragchiindaa ochloo.

 

Bavuu shorond munhuu shanalan zovj bailaa.

Udert 100-150gramm talh, tumer krushka butsalsan us, oroi ni tsuvdaa, neg hoyor shirheg uushignii herchim ideed boldog bailaa. Udert ni tsementen shalan deer yavuulj daraa ni hul hurehgui narini sandal deer suulgana. Deeshee bosch bolohgui tolgoi tulna, daraa ni tum ureend dotuur huvtsastai daaruulan dagjaana. Bavu shorongoos garahdaa palitogoo daahgui baisan hemeejee.

 

Ulaan erdemten gej aldarshsan B.Banzragch dursamj

Minii dotny naiz N.Navaan-Yunden bol uzeh tsarai uzesgelentei, yariltsah ug sonsgolontoi, ev eyeiig deedelsen, eriin chanaryg evdeltsuulen shingeen tursen hovorhon negen. Er neg genedej, ereg neg nurdag ch minii sain nuhriin noyon nuruu hugaraagui yum daa. Emch, bagsh, zohiolch, orchuulagch,yer ni tavan shinj ni burdsen yum yummy zahtai hun gej bolno. Dotny nuher Navaan-Yunden Do yamny haranhui hongild murdegdej zasan humuujuuleh horih lagyert shiljihed aldart duuchin Dugarjav bid gurav hamt neg muu jijig hat gert horigdov. Arvaad jil hunii erhend hamt amidarch jargal zovlongoo huvaaltsan, uheh sehehiin tavilan yahyg medehgui baisan hedii ch tereer yaruu saihan shulgee bichij duulsaar, Dugarjav guain biye doroitoj muudsaar baiv. Bi zuun hureenii huvisgalt bulgemiig baiguulahad orj  baisan odoo tur zasgiin eserguu bolood baih ch gej urtaar sanaa aldaad uyangat saihan urtyn duu ayalna. Udalgui bid hoyor oros hel meddeg gej orchuulgyn ajil hiilgev. Bi ch aria urid sullagdaad garsan. 1938 ond orj 1950 ond shorongoos garch shuud mania muu umgar baishind hurch irev. Bid hoyor setgel hudlen shorond hamt horigdon helmegdej baisan jurmyn nuhedees avaad hatuu hargis darga Vandan, Sambuunyam hurandaagiin tuhai hurtel yariltsav. Aldarch duuchin Dugarjaviin bie muudsaar sullagdah udrees hedhen honogiin umne haramsaltai uud bolsnyg ch duulj zurh shivshrev. Bid hoyolaa niilen bolovsrol medleg muutai munhag mulgui humuusiin balag mun ch ih gai tarina daa gej yariltsaj suuv gejee.

 

 

Gergii Lhamsuren, hadam aav gavyat bagsh Namsrai (1961 ond avsan, Tuv aimag) 

1950 ony 3 sard bid hoyor taniltsaad ter doroo gerlesen yum. Manaih huuchin tsirkiin zuun urd tald hashaa baishintai. BI MUIS-n hun emnelgiin angid surch bailaa. Aavyn naiz Puntsagbaljir guai ehner Tsogt-Ochirynhoo hamt manaid tsuun honogoor hudeenees irsen bailaa. Harin ene udaa Tsogt-Ochiriin duu Navaan-Yunden 12 jil 6 sar shorond horigdood garsan tul huvtsas hunar oyoj beltgeh, amidralyg ni harahaar irsen baiv. Hicheel nomyn zavsraar oroi udshiin tsagaar bi deel huvtsasnaas hamjin oyoj ugch bailaa. Negen udaa hicheelees taraad irtel neg hun mania hashaand nohoitoi toglood zogsoj bailaa. Namaig hicheeltei uyer irdeg minii zurgiig haraad nuhergui bol ene busguitei gerlechihej boloh uu gej egcheesee asuuj baijee. Egch ni chinii derged huuhed baihgui yu eldviin yum buu yar gej heldeg baij. Iinhuu namaig hicheeleesee taraad irehed tosdog bolj, ter Banzragchiindaa aj turj buigaa helj tendiid ochihiig urisand bi zuvsheersen yum. Udalgui zaluu hosuud uchir zuigee oilgoltsoj, neg gert amidrah bolov. Tegehed Baatar van 43, Lhamsuren 23 tai bailaa. Ajil oldohgui hund berh baisan ch orchuulga hiij, shagnalyn munge avan, Lhamsurengiin aav Namsrai guai ch ihed tusalj bailaa. Anh ger bolsoniig duulaad shorongiin huntei hanilsan gej etseg Namsraigaas ain chichirch baiv. Harin aav ni nuhertei ni yos jurmyn daguu yarij hundlel uzuulsend tereer uneheer gaihjee. Er hunii endeld orohod tulj tushin, avahaasaa tulheh ni olontaa baidagiig ter uyed medjee. Harin etsgiin saihan numertei, ugeemer nunjigtei hadam etseg Namsrai egee l uuriin huu shigee hairlaj bailaa. Zuirlebel tuunii hoit etseg Oidov shig saihan hun aj.

 

 

T.Handsuren, Minii hairtai Nansalmaa.

Bi duch garui jiliin turshid Nansalmaa gedeg enehuu egel jiriin mongol emegteid hairtai yavaa hun. Urlagt 8 nastaigaasaa orj sain duryn uran saihanchaas ulsyn gavyat jujigchin boltoloo togloson arvan durin hamgiin anhnyh ni Nansalmaa bolohoor l iin hairtai baidag yum. 1933 ond tyeatrt shinehen jujigchin bolson ter uyed tsel zaluu nairuulagch D.Namdag Uchirtai Gurvan tolgoi duuriin anhny gar noorgoo D.Natsagdorjoos avaad l shuud jujugchidee duree huvaarilsan yum. Nadad Nansalmaagiin, Tsagaany Tsegmided Yundengiin duruudiig onoogood, terchlen Balgand Jadamba, Horolmaad Devee nar togloj bilee. Utga zohiol urlag 1978 2 saryn 17-ny dugaar 8 (1109)-d hevlegdsen.

 

 

Mongolyn nert duuchin M.Dugarjav udirdan Bayan Mongol, Uherchin huu N.Navaan-Ynden, Ider jinchin T.Natsagdorj, javhlant sureg B.Dorjsuren 4 duu zohiojee.

 

1942 ond Oros mongol toli hevlesen. Shinjleh uhaany Hureelengiin Hel bichgiin kabinyet ajiltan A.Luvsandendev, ajiltan N.Navaan-Yunden, Sh.Tseveg nar zohioson bolno.

 

 

 


L.Tudev Huvisgal tanaa uchye

Aldart duuchin Magsar hurtsyn Dugarjav (1893-1946) Mongolyn orchin uyeiin hugjmiin zohioliig undeslegchiin neg, Ardyn namun anhny gishuun, aldart duuchin, partisan M.Dugarjaviin ayaiig zohioson Ulaan tug, Ider jinchin (T.Natsagdorj), Bayan Mongol, Uherchin huu, Hairtai eh oron (N.Navaan-Yunden), Javhlant sureg (B.Dorjsuren), Uzesgelen goo (M.Yadamsuren) zereg olon duu Mongolyn shine uyeiin duuny ohi manlai bolj tedgeeriig odoo boltol ard tumen duulsaar baina. ./BNMAU-n tuuh/ 510-r tal

Hugjmiin zohiolch M.Dugarjav bol ardyn ulamjlalt duund zorigtoi shinechlelt hiij, yaruu saihan duursgasand tuuni buteeliin une tsene orshino. /Soyoliin tuuhees/

Dugarjav shig duulna gej yavch, haa ch baihgui gemeer gaihamshig bailaa. Mash saihan er hongor duugaar Durven tsagiig tun deeguur hooloigoor gargaad urt ayalguug ni heer tald morior davhin, yamar negen nogoon nundiig tuulan yavsaar oi modtoi has hyasaatai orchin hurmegts shulgiig todhon goyo ayalguugaar tovshin uguuleh ni tuilyn garamgai bilee. Navaan-Yunden, Soyol-Erdene, 1976 on. 

Duu bol ugeesee ih boldog. Duuny ug hichneen sain baival aya ni tudiichineen sain boldog gej Dugarjav bidend urt bogino heden duug ayalj, ug ayaiin butssiin talaar tailbarlaj bilee.  gej Navaan-Yunden dursan yarij baina. G.Jamsranjav, Shine zamaar.

 

 

Ulsyn baga hurlyn terguulegchid ba Ardyn Said naryn zuvleliin gishuudiin huraldsan hurlyn 1935 ony 9-r saryn 25 ony togtooloor duuchin Dugarjav, Dorjdagva, emegtei Tumer nert ulsyn aldar gavyat duuchin tsol unemleheer shagnajee.

Tereer shorond nas uud bolson.

Duuchin Dugarjav, tuunii avyaslag shavi Dorjdagva ba oros mergejilten hamtaran hoyor tuuver nom gargajee. Tuunees bolon shorond orov uu gej tuunii setgeliig zovooloo. 1932 ony suuleer Namyn Tuv Horoond Dugarjav namaig duudaj daalgavar ugch bilee. Shine ergeltiin bodlogo yavuulj eheldeg jil. Zuunii nugaraltyn uyed huuchin ulamjlaltai yum buhniig suitgej bailaa. Etseg Dashdorj hohi taij baisand Natsagdorjiig, Tsend zaisan gej chineeleg hun baisan uchir Damdinsureng, noyon garaltaid tootsoj Navaan-Yundeng, nud uzuurlen, namaig Ma beisin huu gej mun l evgui harj bailaa. Tegeed 1935-1936 ond 140 garui duug anh udaa Europ mayagaar nootlon hevleld gargajee. Mongol ardyn urt bogino duug europ mayagaar nootlon anh udaa emhetgen gargasan ter hoyor nom mongol hugjmiin tuuhend hovor nandin zuil boljee. 

1935 ond pyanzand duu bichuuleheer Moskwa orjee. Ulziin Luvsan huurch, busad ni Dugarjaviin shavi golduu Tudev huurch, Tuvden, Tumer, Dorjdagva, Tserendorj, Maam, Ichinhorloo, Handsuren bailuu. Uran zohiolchidoos Natsagdorj, Navaan-Yunden, Dorjsuren huu ch yavluu daa. Tuuliin urd huveend ochij asar maihantai hed honov doo. M.Dugarjav (gadaad yavdalyn yamny ded said baiv) ter zuur  Ider jinchin (baga Natsgaa T.Natsagdorj), Bayan Mongol, Uherchin huu, (N.Navaan-Yunden), Javhlant sureg (B.Dorjsuren) durven duug 1934 ond udirdan zohiosonson.Hamgiin baga ni Tserendorj huu baisan bolohoor shogloom bolgon Uherchin huu Tserendorjoo gej helj baisnaa sanan dulgeen nudnee ni nulims tsiileltsev. Zugeer duunuud bolj ard tumend delgruulbel zohino. Zuvlelt Holboot ulsad yavuulj pyanz bolgoyo gej Amar said helsen yosooroo 1935 ond Moskwo orj olon saihan pyanz bichuuljee. Ter pyanzuud odoo oldohoo baisan. Nadad ter gai bolmoorgui l yum san. Ingej sejigleh ni nugel hemeen shorongiin ureend bodon suuna.

 


Gavyat jujigcin L.Tserendorj

Dugarjav guai hugjimchin duuchintai uulzaad heden duuny ugtei bolloo. Heduul hudee garch malchdidiin dund aya zohiono hemeegeed 3-4 achaanii bolon suudliin mashinaar garch, 5-6 ger ailiin oiroltsoo buuj, ereen maihnaa bosgoson bilee. Usny shuvuud ganganaldan, mal sureg basgshiraad, tenger tselmeg, salhi togtuuhan saihan ch baijee. Hugjumchid hugjmee huglej, duuchid hooloigoo zasaad hugjiltei bailaa. Gesen ch neg l oligtoi bolj ugehgui. Naran oroi bolj, golyn baruun denj deeguur temeen jin tsuvran umniig zorihiig saya uzsen yum shig M.Dugarjav ajij zogsonoo Ider jinchinii maani ayalguu yag l ene, temeen jingiin tsuvaa, temeenii alhaatai tohirch baival sainsan geed aman dotroo yamar negen aya ayalj D.Tudev dagan huurdav. Ingej baij l Ider jinchin duuny hemneliig olj avsan yumdaa gej gavyat jujigchin, limbech L.Tserendorj dursan yarina. Ider jinchinii ayaiig sonsohod temeen jingiin tsuvaa setgeld duraij, jinchin eriin zolboolog duu chihnee sonsdoh shig boldog bilee.

 

Javhlant sureg duug zohioson namtar ch mun adil. M.Dugarjav aduuchin huu, aduu hoyoriig ih l gyarhai ajiglan yavna. Oroin seruun orj baiv. Ail guugee saaagaad unagaa tavij, aduugaa belcheejee. Zelnii hajuugaas tsuvj garsan aduun sureg zuun hoid uulyn hormoi uud tarhan belchjee. Targan bor moritoi neg zaluu emeel deeree hundeldeshiiin suuj, husan uurga sunalzuulan hatiruulj yavaa haragdav. Ene buhen M.Dugarjaviin setgeliig hudelgen Tudev ee, Tserendorjoo geed ih l yaran Javhlant surgee dahin ayalj, turuuchiinhees bur goyo erduu hooloigoor goid saihnaar tunalzuulan ayalj, bidnii setgel argagui ih dogdolj bilee hemeen yarij bailaa.

Ene durven duug sayahan l zohioson shig sanagdana

 


Gavyat jujigchin Jagzaviin Dorjdagva

Dugarjav bagsh maani oir orchnoo tolidon ajiglaj zarimdaa Tudev huurchaar morinii yavdald taaruulan huurduulj, udaan chagnaj, saihan unge, javhaatai urtyn duu baih yum shuu. Dund herd ni alhuulna, daraa ni davhiulan duuhelzuulseer yavj aduunyhaa derged ochson baihaar hiiye gej yariltsaj baigaad l zohioson yum daa gej tedentei tsug duu zohioltsoj yavsan Dorjdagva guai yarij bailaa.

Bid negen duu zohiohoor tohiroltsood ardyn duuny helbereer hiiye gej bodson. Handarmaa Duuriimaa zereg ayad hurehed tun hetsuu. Gesen ch ard tumen duulmaar, martagdamgui togtoomjtoi ayalguu hiiye gej bodson yum hemeen durschee.

 


N.Navaan-Yunden

Tegeed Dugarjav narlag saihan oroi uher sureg alsyn belcheerees tsuvan irj baigaa baidal, goligor targan buh gazryn hursiig selmen evreeree erduu gedeg ni jigteihen toos manartal sejlen uramdaj buig ajiglaj setgel hudelsnee yarilaa. Tuuniig hugjmiin heleer ilerhiilsen baijee. Tuunees sanaa avch urguulan bodoj Uherchin huu duunii ugiig bichsen. Uramdaj baina uramdaj baina gej davtsan bailaa. Sonin shuu. Ene ni hurtel duunii ugiig ayataihan bolgohod tus boljee. Ingeed ayand tohiruulan shulegledeg yos yalanguya ardyn duund elbeg baijee gej dursan yarij baina. Guchaad ony uyed duug zohioj aldarshuulj baisan turshlaga bol odoo ch gesen yaruu nairag, hugjmiin zohiolch, duuchin guraviin hamtran ajillaj, huni setgeld hurehuits duu zohiohiin ulger jishee bolj baina.

Soyol erdene

Minii bagad l ene duu hanginadagsan. Daanch erch huch ni harishgui yum daa hemeen saalchin busguin shagshirahiig, yostoi l buurshgui javhlant ayalguu shuu gej deed surguuliin oyutan heleh ugee olj yadan bahdahiig duulsan bilee.

 H.Navaan-Yundengiin Soyol erdene shuleg duu (1934) bolon nisehed J.Dorjdavgiin aya huchit negen dali jiguur bolson ajee. /D.Tsedev. Soyol erdene sod saihan duu/.

 Zohiolch Mishigiini Tsedendorj, Navaan-Yunden guain Soyol-Erdene nomiig (1974) hungen alhaatai hultei alhaatai mori unasantai zuirlen helj, jinhene mongol nairlagatai, ugiin bayalagtai, mongol ahuig mongol setgeleer bichij chadsan gej uneljee.

 

 Tumeriin Natsagdorj

L.Namhaitseren huu nairuulagch Ganbat

 


Pureviin Horloo

Ahmad zohiolch Horloo guai huuchihdaa.

Sain noyon han Namnansuren 1913 ond Orost under Gongor, lamyn gegeenii under Jamba hoyoriig daguulan yavj Europad gaihuuljee. Yer ni Namnansuren guai tun siireg uhaantai hovor hun baijee. Ene hunii shavi ni Navaan-yunden yum shuu dee. 

1934 ony 12 sard anhny radio udeshlegt orov. Hamgiin baga ni bi baiv. S.Buyannemeh, Ts.Damdinsuren, D.Namdag, D.Tsevegmid, T.Natsagdorj, N.Navaan-yunden, Luvsanjamts, B.Dorjsuren, G.Davaa, L.Tsend-Ochir nar oroltsov.

 


H.Choibalsan, D.Losol, G.Demid

Mongol ardyn undesnii huvisgalyn anh uusej baiguulagdsan tovch tuuh

Zuvlelt Oros ulsad odson anhny doloon tuleelegchid D.Suhbaatar, D.Dogsom, D.Losol nar.  Hureend uldsen namyn itgevees zohih humuus ni Dugarjav, Jamyan, baga Danzan, Jigmeddorj, Dendev, Togtoh, Galsan, Adya, Dash, Puntsag, Nanzad, Oidov, Hatanbaatar, Magsarjav, oros nuher Gembarjevskii, Kucherenko, Maslakov, Kandakov, tuvd ulsyn hyalar hemeeh Sharav naryn arvan yusen hun baiv. End Mongol Ardyn nam gedeg huvisgalt baiguullagyn gol tsum bolj baisan heseg nuhdiin tuhai uguulj baina. Zuvlelt Oros ulsad odson doloon tuleelegchiig nembel niit 25-26 hun boloh yum.1920 ony etsseer niitelsen zarim uhuulah bichgiin etsest D.Suhbaatar, horoony nariin bichig gej garyn useg zursan baidag.

 

1919 ony etsseer zohiogdson bololtoi negen bichig Namyn tuv arhivt hadgalagdaj baidag. End niit 50 heden hunii nersiig bichsen baih bugeed tuunii dotor huvisgalt bulgiin gishuudees gadna tomoohon lam noyodyn ner bas orson bii.

1. Shadar said Setsen van Gursoronzongombosuren, 2 Shadar said daichin jonon van Tsog-Badrah, 3. Erdene Shanzudob Jun van lam Dashzav, 4 Beil van Luvsanbaldan, 5 Erdene van Namsrai, 6 Gungiin zereg Da lam Gombotseren, 7 gun Tserenbaljir, 8 jir tushmel Manibadar, 9 Gun Luvsanjantsan, 10 Dilov hutagt, 11 Baatar van Magsarjav,  12 beis udirdagch Buyan-Ochir, 13 janjin beis Sodnomdorj, 14 Sain Noyon han aimgiin tuleelegch gun Lamjav, 15 Baatar van Navaan-Yunden, 16 ah Oidov,  17 tushee gun Magsarjav, 18 gun Jamyan, 19 Gombo-Ichin, 20 gun Bavuudorj,  21 gun Jigmed, 22 gun tushmel Bazarragchaa, 23 gun tushmel Togtoh, 24 gun tushmel mel Ish-Ochir, 25 turemgii baatar gun Bayar, 26 Terguun zereg taij Tseveen, 27 terguun zereg zaisan Dugarjav, 28 Shadar tsergiin zahiral terguun zereg Dendev, 29 orchuulah tushmel zaisan Gursed, 30 Tusheet han aimgiin horoo tsergiin zahiral tushmel Dash, 31 Setsen han aimgiin horoo tsergiin zahiral zangi Togtoh, 32 Hujirbulangiin tsergiin zahiral meiren Galsan, 33 Zasagt han aimgiin tuleelegch zasag lam Dalhjav, 34 ih shavi zaisan lam Suren, 35 bicheech Eenden, 36 bicheech Damdinsuren, 37 Tusheet van Lhamsurengiin hoshuuny meiren Dorj, 38 Manlai van Damdinsuren, 39 Tsorj lam Losol, 40 surgagch bicheech Bodoo, 40 zaisan Choibalsan, 41 zalan Dogsom, 42 Puntsag, 43 tureesnii tushmel Danzan, 44 tsergin surgagch tushmel Baatar, 45 gelen Chagdarjav, 46 Hujirbulangiin tsergiin helmerch buriad Yumtarav, 47 Gadaad yamny orchuulah tushmel buriad Balsanov, 48 bank sangiin helmerch buriad Ayush, 49 ih shavi zaisan Altangerel, 50 ih shavi hengeregch Tsend, 51 konsulyn helmerch Kondrakov gejee.  

 

DURSAMJAAS


Egzegtei hetsuu tsag.

1919 ony (11 nas) uvel hyatadiin ge min tsereg Mongol ulsyg dovtolj Niislel huree tugshuurtei bailaa. Manai baruun hamar hashaand Dogsom zalan gegch baidag.

Tedniid haaya haaya olon hun tsuglaran nair hiideg, Goyo goyo ehneruud, tednii baga huuhen Gunsendulamd sanaarhsan ider heentser erchuud huran tsengeh bilee. Losol gedeg zaluu tsagaan lam, Dondog gun, Nyamjav bees gehchilen olon hun ger duuren suutsgaan duulj hualj, arhi dars, hool zuush barin nairlah bilee. Ter uyes udesh namaig gadaa teveg ushiglej baigaad gertee orj irehed hoimryn huren shireen deerh laag toiron Choibalsan guai (1895, 24 nas), Dogsom, Losol, Budya, Chadran guai nar aavtai nam duugaar yariltsan Budya biireer muutuu tsaasan deer bichig bichij baigaa haragdav. Shune oroid ted gants negeeree tsuvran garch odloo.

Nuuts bichig

Ter uyed bi Erdeneshanzaviin yamny uudniih gedeg bichgiin baga surguulid surch baiv. Oroi tarahdaa toglotsgooyo gej unheltseg hochtoi Demberel gedeg lam huug gertee avchirav. Udesh shagai shuurch naadah gej unheltseg geriin zuuntei evheestei baisan negen olbogiig barij iren delgetel, olbog zavsaraas negen byatshan zurvas tsaash unalaa. Unheltseg ter tsaasyg urgen avch, zuuhny amny gereld shagain huuhdiin tsanginasan duugaar iin unshruun, Zuvleliin Zasagt ih Oros ulsaas tsereg zevsegiin tuslamj guih uchir. Manai mongol uls hund gamshig zovlond uchirch gej todhon unshla. Tegsen chini aav genet derged ireed ni ochij tsaasyg shuuren avmagts, zuuhny amand ulalzaj baisan gal ruu orhitol zurvas tsaas ch asghin zuur alga bolov. Ene buh uzegdeliig shirten suuj baital minii dotor palhiin uchigder oroin manaid aavyn hamt biir tsaas delgen suuj baisan humuus nudend haragdaj shig bolov. Bi ailaa. Ene uyes ehlen tsag tur uimj gedeg ene ajuu gej minii dotor tog buuv. Tuunees udalgui negen haranhui shune mania hashaand tulee achsan uher teregtei olon ayanchin buuj urt buu, sum har shirmen bumbeg zuuj hoid baishind oruulan hovholson shal dooguur hiij deerees ni uvs devslen darlaa. Nohoi hutsah bii gemin ireh gehees zurh shimshirch baiv. 

Aav Oidov.

Margaash oroi ni aav bid hoyor hoyulhnaa gertee suuj baial aav minii tolgoig ilj, huu mini hetsuu tsag bolj mongol uls maani ayul zovlond orood baina. Ene gemin gedeg chini huree hotgui duurch, amitan huniig alj talj aimshigtai yum bolj baina. Neg arga bodohgui bol bugd suiren muheh boljee. Harin ashgui Choibalsan ed, Suhbaatartai uulzatsgaan hudleh arga erj yariltsasan baina. Iim yavdaliig nadtai yarihad ni bi zuv gelgui yahav. Suhbaatar erteer Jamyan gauigaar ene heregt oroltsoj tusal gej nadad heluuljee, Suhbaatar, Choibalsan ted chamaig minii hamt negen sanaataim nuuh haah yumyg saitar hadgalj yav gej heljee, Iimd minii huu tun bolgoomjtoi dotroo zaaval sorgog bodoltoi yavaarai. Gol ni gadny hash hereg hund yu ch medegdehgui baih yostoi bolloo gej hellee.

1920 on. Zevseg nuuv

1920 ony (12 nas) havar Hui mandald aav egch duu bid guraviig avaad hudee zusav. Otort garsan aduu butsaj irehed, aduuny Navaan gaui duu tavin, urgen delt heer, belevsen huren, ushigledeg har geed l heden tom moridoo Oidoviin taniluudad bariad ugchihseen. Joroo tsagaanyg geminguud buudaad alchihav. Bas huurhii shuu gev. Navaan guain morin deerees changa duugarahiig aav sonsood gert oruulj, morid unaj yavsan gej bitgii hund yariad bai gej sem zahiv. Tudhen namar bolohod bid Huree orohoor garlaa. Hureenees yavaa hoyor moritoi hun buugaad mordohdoo hureenii durven tald gemingiin haruul garaad orson garsan huniig zogsoon buu zevseg negjij baina gev. Ene medeeg aav sonsood hoyor avdaraa suhehed gyalalzsan olon buu sum bailaa. Aav tuuniig avan moritoi humuusiin emeeliin havtsasan dor havchuulaad etsest ni gar buunii huuhdiin chigchi huruu chinee jijighen sumuud uldev. Minii duu hoyor uzuurtee tsatsagtai, dundaa hundii havtgai huh daizan bustei bilee. Tend nuuv. Uneheer gemingin haruul tosoj bailaa. Naiman nastai minii duug sugan deerees ni hoyor garaaraa urgen morinoos buulgaj bui haragdav. Yostoi l dotor palhiilee. Ashgui gemingiin gart hatuu yum temtregdsengui, harsaar baital busnees ni hoyor garaaraa teveren gazar buulgasan yum daa. Huurhii jaahan duu mini unheltseg hagartalaa aij, tsarai ni minchiisen huren bolchihson baiv. Ingeed geminguud bidniig negjeed Huree ruu or gehed bidnii dotor saya sevhiin hungerch hudellee. 1920 ony uvel bas l tsas ih. Duu neg geming haraad egduu ni hursen yum uu Gemin gej changa hashgirch orhiv. Gemin ergej haraad buugaa multlah shig bolohod bid hashaa ruu yaran ortol buun duu tashiin tolgoi deeguur shunginav. Aav ter oroi nadad, gemin ch changarag, bid buuhgui ee. Margaash hureeniihentei niilen urgen hural hiine gev. Hureenii konsulyn gej goyor huvisgalt nuuts bulgem baisan yum. Bi ch dotro zorigtoi humuus yum daa. Hen hen ordog bol doo gej bodloo.

Nuuts hural.

Margaasg uglee ni aav ulstai elben geriin hamag hogshiliig gargan hanhailj orhiv. Udesh untahad tanih tanihgui heden hun manaid suuj baiv. Uureer serehed bas neg hun orj irseer bilee. Nar baga ud bolohod mania bituu devsgertei hanhai tom gert duuren hun suuj baiv. Aav hashaany dotor baidlyg ajiglan shalgaad namaig duudan chi golduu hashaan dotroo baij manaa manaj seremjil. Chamaig jaahan bolohoor hun hardahgui.Herev hash hereg garval, yamar negen sejigtei yum bolvol darui gertee medee ugne shuu. Herev bid bugdeeree barigdahad hureh yum bol yaj ch magadgui yum gej nadad tulgan helev. Bi tolgoi dohin nadad lut itgej baina gej dotroo omog turev. Ayagui bol buudaltsah ch bolzoshgui ni gej sanalaa. Shalny uriin zunu hoino shar shandan deel, shar nogoon bajgar durdan bus urgevter orooson gualig biyetei zaluuhan har hun zogson muutuu tsaasan deer bichsen bichig duudan tailbarlaj chanadyn daisan bidniig huis temterne, hen barigdsan hun gantsaar duurehees bish, tangaragt nuuts nuhedeesee heniig ch ilchlen helj bolohgui gej iltgej baih shig. Suhbaatarun daraa Dendev gej targan bor hun buu zevseg nemj hurimtluuleh heregtei gej zahij baigaa boltoi. Zuvleliin zasag Oros ulsad ajilchin tariachny tur zasag mandav. Tendees zevseg tsergiin tuslamj guij uls oron ard tumnee ene hariin daisny tumer savraas salgahaas uur  yumgui boljee gej heleltsev. Nuuts bulgemiin gishuud gants hoyoroor tsuvran garch udshiin burenhiid saya duuslaa. H.Choibalsan, G.Demid naryn zohiol undesnii huvisgalyn tuuh 1-162 tald/

Mongol ardyn namyn tamga

Manai aav garyn urtai hun baiv. Mod tumriin darhan hiine. Alt mungeer ch urlana. 1920 ony uvel namaig tomuu hureed haluuntai baihad zah orno gej uder bur gaduur yavdag baisnaa hed honog sahij gerees garsangui. Yag ene uyedee Tun Ba Shii evtei durven amitan siilsen yum. Gadny hungui bol uur neg chuhal yum siilj bailaa. Durveljin tsagaan modon deer tamga gesen ugsiig siilj tamgany bariuliig chandmani erdene helbertei bolgohoor zorj baiva. Manaihan namyn tamgatai boloh gej Budya bid hoyoriig siil gesen yum. Oligtoi bolj ugeh bol uu gej nadad heleed hashaany haalga duugarahad umneh shurguulgandaa nuuj orhiod tun baa shiigaa barin suuh bilee. Aav bol huvisgalt nuts bulgemiiin buhii l uil ajillagaand uurin biyer idevhtei oroltson zutgegch, nuutsyg hatuu hadgalagch itgelt gishuun ni bailaa. Mun aavtaigaa urgelj hamt ene buh hergiin uchyg medej baigaa bi uuriigee nuuts bulgemd munhuu tusalj nuutsyg bat hadgalj chadaj baina gej dotroo boddog baijee. Namaig uudniid bichig tusalj baihad hamt suragchid baisan ch bi yer ug aldsangui. Suhbaatar guai ch aav Oidovt bat itgej dotny itgelt nuhediin toond oruulj baisan ni terhuu nuts baidlyn hund uyed medegdej baisan bilee.

Buuneeree barigdav. Manlai baatar bosoogooroo uhev.

Mongolyg zahirah gemin tsergiin tuv Si Lin pu yam Niislel hureenii zuun horoond shoron barij huvisgalt bulgiin zarim gishuudiig horiv. Yamar neg hun hov zuuj dee. Tagnuulch tavisan ajee. Jigmeddorj, Dendev, Hatanbaatar van, Manlaibaatar van, Puntsagdorj Da lam, Jamyan gaui, Altangerel, Bavuu, Togtoh geed bugdiig ni tuuchihsen shig baiv. Ene met sejigtei urvagch etgeed baisan l baijee. Manai aav dotroo aij l baih shig, herev nasand hureegui namaig hamt barivchilbal yadag bilee gej setgel ni nen chilj baih bololtoi. Manlai baatar Damdinsureng banzdan shuuseer tuild ni hurgesend ter shorond uhehdee horigdson nuheddee handaj hyatadad ushren horsoj buigaa iltgen zanalt daisan hyatadad uhevch bi buuj ugehgui gej todhon uguuleed Uhevch bi hyatadad suhrehgui, zanan horssoor bosoogooroo uhne gej shud zuun heleed zorigt er shorongiin hanyg tushin bosoogooroo amisgalaa huraan nas etseslev gene gej shuugilaa. Olny shuten susegledeg Bogd gegeeniig bashuu ordnoos ni gargan tusgailjee.Baatar zam gedeg negen zaluu lam ogdiin zoogiig naash tsaash zuuhdee shorond horigdon bui huvisgalt bulgemiin gishuudtei sem uulzan gadaa baigaachuudada hel hurgej baiv.

Tsagaan saryn tulaldaan

Olnoo urgegdsenii 11 ony tsagaan saraar (1921 on) tsagaany orgodol Baron Ungern deeremchin tsereg Niislel huree ruu dovtolj Hureend baisan gemintei tulaldaj, bashuu engiin mongol humuusiig er em yalgalgui duujlen alj, ailgan surduulj ehlev. Heseg tsagaan tsereg sur badruulan irj Oidov haa gej durjignaldan aaviig gerees gargaj buu zevseg nuuj baina gej manaihig negjlee.Manai hashaany oiroltsoo heden udaa buun duu tas nyas hiisend deeremchid arilj uglee. Es tegsensen bol ted manaihyg ballah baisan yum gej aav daraa ni helj bilee.

Choibalsan guai

Uvliin udesh bid haranhui boltol teveg togloj baigaad tartal hashaany haalga ongoilgon hoyor moritoi hun orj irev. Chagdarjav guai, Choibalsan guai hoyor bailaa. Morinhoo emeeliig avahaar garahad ni harval mania tom zeerd, sartai sar gedeg hoyor mori baisnyg taniad hudee maani sanagdan derged ni ochij huzuugii ni illee. Choibalsan guai ter hoyor manaid naim honohdoo olon l huntei uulzah shig bolov. Choibalsan guai oros hel meddeg uchraas, manaid baisan adguusan amitny negen zuragt nomyg bid guravt tailbarlan ugch, egch duu bid gurav mashid sonirhon, uvdeg deer ni nalan durtai sonson suudag baij bilee. Ene uyed bi aav tedend zaragdsan mania baruun hamar hashaand Dogsom guai, zuun horoond Jamyan guainhand ochij hel hurgej baiv.

 

Er tsereg arvan gurav

1920 ony uvel manaid hed hedeeree tsuvarsaar arvan gurvan hun bii bolloo. Ihenh ni guch orchim nastai, ducheed nastai hoyor hun baiv. Erdene vangiin hoshuuny erchuud gene. Sibiri nutagt galt tergeer yavj baisan gej ted yaridag baiv. Tsagaan saraar gemin barony tsereg hureend daitahad ted bas l manaid baiv. Tulaldaany daraa tsagaantan hureeg ezelj, mania zovlont ard tumen chonyn amnaas barsyn amand orohod ch ted manaid chimeegui l suuj baiv. Zuvlelt Orosyn ulaan tsereg, Ardyn juramt tsereg davshin irehed hureeg ezelsen Ungerni zandalchid nileed sandarch sarnin baih uyed manaid baisan 13 er mania baishingiin vandan dor nuuj darsan buu zevsegiig gargan, uvs achsan uher tergend nuun uursdee moritoi yavgan tsuvarch uvran Hureenees garsan bilee. Bodvol ted mongol ulsaa hariini daisny savraas angijruulan chuleeleh uilsed gavyat huvi nemree oruulsan biz.

Yadamjav partisan.

Manaih Ulaanbaataryn negdugeer duchin myangatyn 60dugaar baishind suudag yum. Gurvan jiliin umne (1981 on) mania ter orchimd suudag partisan Yadamjav gedeg hun orj irlee. Yadamjav gaui yarisan ni, Bi 1921 ony havar tanaid irj arav garui honoson yum. Mongol ardyn tur zasgiin gazryn yernhii saidiig (Hatanbaatar Magsarjav?) dagaj Niislel hureend ireed tanai gert nuugdaj baiv. Chi tegehed jaahan huuhed baiv. Odoo jar garui jiliin daraa tanaihyg yamar yanztai suuj amidarch baidag yum bol gej sonirhoj orj irlee. Ter uyed tanaih Ardyn nam zasgiig nuuts baidald baih tsagt hamgyn chuhal gazar baisandaa gej tsagaan soruultai saansandaa tamhi nerj setgeliin gunees uguulsen bilee. 1983 ond ene hun nasan uud bolson.

Uuriin tuhai.

Zuun nas hureh hun hovor uchir ter uyeiin huvisgalt nuuts bulgiin gishuun tom tom erchuud maani huurhii yertentsiin munh busiig uzuuljee. Harin bi bol dungej 10 garuihan nastai baisan tul odoo hurtel amid mend baigaaraar ul baram, ter uyeiin yavdalyg suhen bichih zavshaan tohioldoj dotroo ih l bayartai baina. Jar garan jiliin umneh yavdalyg negd negengui sanan bichij chadna gej bodsongui. Martagdaj orchigdson zuil ch bii. Partisan Yadamjav guaig mania gert nuugdaj baisnyg buur tuur sanaj baina. Iimiin uchir baga ch bolov barimt bolon uldeg gej bolohuits unen baidlyg durdan sanaj bichlee. Mongol ard ulsyg tunhaglasany 60 jiliin oi (1924-1984) bolloo. Hariin gemin Hiislel hureeg ezlen, udshiin tsagt hul horiotoi, hun hunteigee udaan yarihaas ain zevuutsej bailaa. Tiim ayultai tsagt Mongol Ardyn Nam mash nuuts baidald burelden togtoj, D.Suhbaatar terguutei hedhen toony gishuud sem uulzaldan barag shivnen yarij, enerengui ih Zuvlelt Oros ulsaas tuslamj olon tusgaar togtnolyg baildan togtooson ni mania ard tumnii tsengeliin manlai bolloo.

N.Navaan-Yunden, 1984 ond bichsen, Tsog setguul, 1985 ony 4-rt hevlegdsen.

 

 


 

N.Navaan-Yunden: Ih zohiolch D.Natsagdorjiin tuhai durtgal (1906-1937)

1920-ood ond Ulaanbaatar hotyn dund surguulid suraltsaj baihdaa Ulaan otorch Dambadorjiin Tolbo nuuryg sonirhon unshdag baiv. Ene zohiold ul medeg tsoohortoi, dugui tsagaan tsaraitai negen sergelen zaluu gardag ni avyas biligt zohiolch D.Natsagdorj baisan yum bilee.(1925 ond 19 nasandaa pioneriin baiguullagiig baiguulsan)

Ardyn huvisgalt zasag yalan mandsany daraa ard tumnii huuhdiig nom erdemd surgahaar baga dund surguuli baiguulan, bashuu gadaadad surguulid yavuulah bolov. D.Natsagdorj Leningrad hotnoo suraltsuula oyutnyg ilgeehed oroltssoniig ter uyed dund surguulid surch baisan bid medsen yum. Gadaadad surdag oyutniig zuny amraltaaraa nutag butsaj irehed, nud bulaam degjin zaluus uyerhen yavj baih ni huuhed bidend horhoi hurmeer sonin baidagsan. Tas har halimagtai, dugui tsagaan tsaraitai zaluu oyutan Natsagdorj Maimaa hotyn Pagmadulam gedeg uzesgelent busguitei 1923 ond (17 nas) hanilan suujee. Ardyn zasag uusen mandahaas umnehen shashin turiig hoslon barigch Bogd javzandamba hutagtys Mongol ulsyn ezen haan baih ahui tsagt shadar said Erdene van Bogdyn zarlig buulgaj uuriin Balhgar gegchidee Maimaa hotyn negen ailyn 15 nastai ohin Pagmadulamyg gergii bolgon buulgaj ugchee. Ardyn zasag mandsany daraa agi noyon Balhgaraas araihiin salj uuriin gert butsan hariv. Altan namryn negen seruun udesh Pagmadulamyg zasmal nuuryb toliond under uliasny muchir jirelzen naadahyg shirten suutal negen degjin tsovoo harhuu irj taniltssan ni ih shulegch D.Natsagdorj baisan bulgee.

 

Negen uder Ulaanbaatar hotyn dund surguuliin hicheel tarj nomyn sav teversen huuhduud shuugildan guildej baital, negen tom tanhimd suragchid tsuglarah bolov. Natsagdorj, Enhbayar gedeg hoyor zaluu irj suragchidada pionyeriin duu zaav. Shulgiig D.Natsagdroj zohiojee. Bidnii heseg huuhed ingej Mongoliin Pioneriin baiguullagiin gishuund anh elsej bilee.

 

1926 ony havar Mongolyn zasgiin gazras ter uyeiin dund surguulid surch baisan suragchidaas German, Frants ulsad suraltsuulahaar ilgeev. Huhren tunalzah Neva murnii ereg deer zurag avahuulsnaa sanaj baina. Ardyg Gegeeruuleh yamny said Erdene bathaan Mongol ulsynhaa ohid, huvguudiig gadaadyn bolovson orond suraltsuulahaar ermelzej uuriin biyer avch yavaa ni ene bilee. Ene dalimaar Leningrad hotnooo baigaa oyutnuudaa ergesen ni ter ajee. German ulsad ducheed Mongol suragchid 8 sar orchim hel bichig zaalgaad (1927 on) tsuun tsuuneer tarhan Germany deed surguuliudad orood baihad suragchidiin zahirgaanaas togtmol gargadag setguuld Eldev-Ochir nereer eh orny tuhai saihan shuleg niitlegdeh bolsond sonirhon suraglabal D.Natsagdorj baisan bugeed Natsagdorj gedeg tuvd neriig mongolchilbol Eldev-Ochir gesen ug boloh ajee. Natsagdorj gergii Pagmadulamyn hamt tend suraltsahaar ochood german hel zaalgaad daraa ni Leiptsig hotod deed surguulid orohoor beltgej baijee. Mongol suragchidiig Germanaas eh nutagtaa irsen hoino Natsagdorjtoi bid olon udaa uulzah bolov. Hotyn 3-r dund horoond D.Natsagdorjiin suuj baisan, Aj uildveriin yamny said asan Sodnomyn ulaan dunzen baishind seheeten zaluus durtai tsuglardag baiv.

Zun tsag, ailuud Dund gol, Tuulyn  hoorond ger barin zusland gardag baiv. Natsagdorj mori unah durtai. Jijighen angli shar emeel hazaar, german suran tashuurtai, mun hatuu turiitei gutal, goliftai umd umsej, gartaa beelii hiij huurhen heer mori unaj yavah ni gangan haragddag bailaa. Ulsyn naadam Buyant-Uhaad hiij mori buhiiig tend uzej ui tumen hun naadan tsengej baihad bid zaluus bas l mori unan niilelden bujignaldaj baidag san.

 

Ih zohiolch D.Natsagdorj degjin goyo huvtsasladag baiv. Burh malgai byatshan hazgai tavin, saihan kostyumtai yavah ni olontoo. Mongol deel umsen botink, urt umdtei, hurts ungiin zangia huzuundee zuun deeliinhee zahaar tsuhuilgan yavah ni sonin haragddagsan. Sergelen zolbootoi zaluu er Natsagdorj uzesgelentei saihan buhend hachin buriig shohoorhon uzdeg hun baiv. Himi fizikiin sonin uzegdeliig hezeed sohirhoj uuree turshij busdad huurnen yarij baidagsan.

Horvoogiin jam zarim zarimda hachin jigtei baidag. Natsagdorj, Pagmadulam nar (1923-1930) olon jil hamt aj turen amidarch hari gazar ayalahad ch ijil hoyo shuvuu shig dotno yavsan atal negen uder ehner ni nuur buruulan odoh gej baih uu. D.Natsagdroj bol hani buldee halamjtai, zun olontoi eblegehen saihan aahtai hun sen. Ene hoyoryn salj sarnihad Natsagdorjiin talaas uudsen buruu baihgui baimaar baiv. Harin Pagmadulamyn huvid gevel yu ch atugai setgel uhaand sogog suuj geree orhin damnuurchind ochij shingeed har tamhi tataj hyatas huvtsas umsen, Mongol bidnig harahdaa tsarai buruulan oddog bilee. Hojim Natsagdorj mongold suuj baisan orosyn haryat Nina gedeg huuhentei suuj ohin Anandshri tursen bulgee.

Ene uyed D.Natsagdorj Minii nutag aldart shulgee bichij udesh bidniig tsugluulan unshij ugev. Aldart duuch M.Dugarjav ene shuleg setguuld hevlegden garsniig uzeed ingej l magtah yostoi bizee. Ene shulgiig unshihad mongolyn maani saihan oron nudnii umne urgen delger tussah yum gej tolgoi sejin magtaj baiv.

Manai  ih zohiolch 1929-1935 ony uyes yran zohioloo nen shamdan tuurvilaa. Eruul enhiin sedevtei zohioluudaa 1933 ond bichsen yum. 1930 ony uyes Uchirtai gurvan tolgoi hemeeh duuriin tsomnolyg zohioj baisan ter tsagiigg dursan sanahad sonin baina. Tuv tyeatriin nairuulagch D.Namdag ene duuriin tsomnoliig Natsagorjoor zohiolgoh gej tohirson yum baina. Mongold Yunden Guuguu gedeg ayataihan duu bii. Yunden guuguugeer sedev bolgon Uchirtai gurvn tolgoi duuriig zohiojee. Yer ni Natsagdorj duu duulahdaa durtai baisan, uneheer ter uyed Yunden Guuguug dahin dahin duuluuldag baiv. Ardyn duu Yunden Guuguud gardag ter durven hunii hoorondyn temtseliig bilguun hurts nudeer siilberlen urlasan ni gaihaltai.

D.Natsagdorj bol ardyn zasgiini uyed usej boijin, humuujsen tsergiin zuvleliin nariin bichgiin dargyn tushaald tomilogdon ajillaj baisan, mongolyn terguun seheeten baisniig dursan sanahad saihan baina.

D.Natsagdorj mash hicheengui hun baiv. Tuunii bichsen uran zohiol ni utga tugelder onovchtoi mergen, hunii setgeld buuhuits jiriin , yaruu saihan ni zuirleshgui yum. Iinhii bid ih zohiolchiiin tuurvisan zohiol buriig amtarhan unshij shagshin gaihdag bailaa. (tovchilon oruulav)

Utga zohiol urlag soninii 1976 ony 11 saryn 5-ny udriin 45/1043 dugaart hevlegdsen.

Ya.Baatar, Navaan-Yunden, zohiol, barimt, sudalgaa, 2001 on nomoos

Hel bol undestnii gegeen gerelt erdeniin toli. Hun turelhten uls undesten bolon hugjihdee dor burnee undesnii heltei bolson. Tuundee ch ali ch uls ard tumen bahaddag yum. Undesniihee heliig ariun saihan nandin bailgahyn tulee erdemten merged olon olon zuiliig helsen bui. Manai ih zohiolch D.Natsagdorj mongol helee bahdaj saihan helsnig bid medne. Navaan-Yunden, zohiol, eh hel. 1973 on

Монгол гэдэг нэгэн нэр ертөнцийн чихнээ дуурсгалтай

Монголын төлөө гэдэг санаа бидний зүрхнээ холбоотой

Өсөхөөс сурсан үндэсний хэл мартаж болшгүй соёл

Үхтэл орших төрөлх нутаг салж болшгүй орон

Д.Нацагдорж

1930 on Minii nutag, Hi hi hi, Huuchin huu, Tsagaan sar ba har nulims, Lambugain nulims, Shuvuun saaral, 1931 Hudee talyn uzesgelen, 1933 Uzegdeegui yum, 1934 ond Durven tsag, .

1930

 


Navaan-Yunden durtgal. Garamgai orchuulagch Jamsrangiin Tseveen erdemten

Tseveen Jamsranov gej manai orond aldarshsan buural sahaltai, buriad deeltei, mungen het hutgatai ter uvgeniig bi Ardyn zasgiin uyes ehlen zus tanidag bailaa. Tseveen guain nairuulan bichsen Orchlon yertentsiin baidlyg tovchilon uzuulsen bichig hemeeh gurvan devter nomyg anhny dnd surguuliin suragchid bid unshin uhaanaa telsen bilee. Tseveen guai oros, frants heltei uchir delhii dahind aldartai gadaadyn hed heden zohiolyg eh helendee hurvuulen mongol unshigchiddaa barijee. Tseveen guai bichgiin gaihamshigt nairuulgatai, uran bayan ugsiin santai orchuulagch bilee. Ter uyed Huh Mongolyn huh tug nertei negen uran zohioliig bid amtarhan unshdag baiv. Ene zohiol anh frants heleer Huh tug nertei hevlegden garsan sonirholtoi tuuhen roman, 1923 ond manaid hevlegdeed 1935 ond dahin hevlegdsen. Ene nom hari helnees hurvuulsen orchuulga bish jinhene mongol uran zohiol gemeer saihan buteel bolsnyg olon oon unshigch saishaan baihyg bi sonsson yum. Tseveen guai Jovanni Bokachchogiin Dekamyeronyg mongol helnee orchuulan 1936 ond hevluulsen. Ali 14-r zuuny uyes ehlen gaihagdsan ene buteeliin orchuulgyg Tseveen guain hamgiin sain bolson orchuulga gedeg yum. 1984 ond kirill usgeer buulgan hevlesen. Eh zohiolyg uurdiinh, zuurdynh gesen yaria baidag. Getel Tseveen guain eniig orchuulsnaas uzvel uneheeriin sain orchuulga une tsenee hezee ch alddaggui ni ilt baina. Jyuli Vernii Arvan tavan nast kapitan hemeeh zohioliig mun l mongol unshigchid sonirhono hemeen songon avch orchuulsan baina. Deehne uyed uuniig unshaagui bichigten baigaagui gej boloh bailaa.

Alivaa shiniig uusgen bii bolgohod anhnaas ni ehlen ner tomyog zuv togtooh ni chuhal bilee. Tuiliin olon tohiromjtoi ner tomyog togtoohod Tseveen guai gollon oroltson baijee. MAXN-n Tuv Horoo Tseveen Jamsranovd Karl Marksiin Kapitalyg mongol helend orchuulahiig daalgajee. Chingeed professor Tseveen guai ih zohiolch Dashdorjiin Natsagdorjiig german hel sain meddeg gej hamt ajillahaar daguulan hudee garch ug ih ajlyn ehiig tavisan tuuhtei. Iinhuu erdemten Professor Tseveen guai bol yevrop zugiin shildeg uran buteeliin deejees mongol unshigchiddaa orchuulan toliluulsan anhny orchuulagchiin neg baisan bilee.

Orchuulah erdem 5, Ulaanbaatar 1988, 173-175 dugaar tald hevlegdsen.

 

 


Mergen gun Gombojav.

Huvsgel aimgiin Rashaant sum. Ardyn zasag mandahad sain duraareaa gun tsoloosoo tatgalzan otgo jinsee ugeed Frantsad daraa ni Zuvlelted surguuli tugssen. Navaan-Yunden hoyor adil huvi zayatai uls. Hoyulaa hergem tsoltoi, haadiin udam, hergemeesee sain duraaraa tatgalzsan, baruund bolovsrol olson, hojim helmegdsen.  

 

Uran zohiolch Tsendiin Damdinsuren 1960-aad ony uyeiin zohiolchidiin hural deer mania surguuliudad Europ dahiny tuuhiig delgerengui zaadag hirnee Chingisiin tuuhiig oromdoj orhidgiig zad shuumjilj baisad dag. Tuuhiin erdemten. T.Tumerhuleg

 

 
 


Baatar van NavaanYunden

 

Halgih saruul oyun bodol ni

Haraa gol shigee undran tselelzsen

Hargis buranguin tarchlaand dund

Hugaraan ni ugui noyon nuruu.

 

Zun biligt mongol tumnii

Zurhend uldsen uhaarlyn dalai

Zurh zusem hatuu davaag

Zangaragtai uhaanaar tuulsan sum
 

Zuun jiliin amid tuuhiig

Zolboot nudendee huraasan gunig

Zuudend oromgui amidralyn toirog

Zamaasaa hazaigaagui huchit num.

 

Huh Mongolyn Huh tugiig

Hoich uyedee unagalgui hurgesen

Hurts mergen  mongol tumnii

Hairaar buuveilegdeh unen suutan

 

Soyol uhaany uriig tarihaar

Soyol erdene uhaanaa badraasan

Suu bilig, teser hatuujilt

Saruul Mongolyn uhaant huu

 

Ardyn zasgiin nuutsiig chandalsan

Arvan guravtai zolboot huu

Avhaalj sambaa er zorigoor

Aldaraa manduulsan avyas bilig

 

Unen hudal buzar bulain

Uuden hoimoriin zaagiig mederch

Uimersen jiluudiin hatuug davsan

Ur zurhnii gegeen hair

 

Amidyn tam amidyn jargalaar

Altan ayaganaas us uusan

Aldart durlaagui tuuhiin baatar

Amia hairlaagui ardyn baatar

 

Amidral buhleeree temtsel baidgiig

Ald biyeree batlan haruulsan

Ariun hair, gegeeleg oyuny

Amilsan tsetsgiig tarij chadsan

 

Bayanmongol tuuhiin baatar
Baatar vangiin hoshuu noyon

Altan urgiin tuuhiin bichees

Amin mongolyn soyolyn ur

 

Gegeen tany saruul oyun

Geleltseh muren shig munhed ursaj

Uhtelee temtssen mongol orondoo

Uurdiin munhed amgalan noirsono. 2005.06.10 Americ.Ts.Batmunkh daanjuur@yahoo.com

Minii Mongold iim baatarlag uvguud, suut humuus baidagiig daraa hojim uye tani ulam ulam oilgoh bizee.