H.Choibalsan, D.Losol, G.Demid

Mongol ardyn undesnii huvisgalyn anh uusej baiguulagdsan tovch tuuh

Zuvlelt Oros ulsad odson anhny doloon tuleelegchid D.Suhbaatar, D.Dogsom, D.Losol nar.  Hureend uldsen namyn itgevees zohih humuus ni Dugarjav, Jamyan, baga Danzan, Jigmeddorj, Dendev, Togtoh, Galsan, Adya, Dash, Puntsag, Nanzad, Oidov, Hatanbaatar, Magsarjav, oros nuher Gembarjevskii, Kucherenko, Maslakov, Kandakov, tuvd ulsyn hyalar hemeeh Sharav naryn arvan yusen hun baiv. End Mongol Ardyn nam gedeg huvisgalt baiguullagyn gol tsum bolj baisan heseg nuhdiin tuhai uguulj baina. Zuvlelt Oros ulsad odson doloon tuleelegchiig nembel niit 25-26 hun boloh yum.1920 ony etsseer niitelsen zarim uhuulah bichgiin etsest D.Suhbaatar, horoony nariin bichig gej garyn useg zursan baidag.

 

1919 ony etsseer zohiogdson bololtoi negen bichig Namyn tuv arhivt hadgalagdaj baidag. End niit 50 heden hunii nersiig bichsen baih bugeed tuunii dotor huvisgalt bulgiin gishuudees gadna tomoohon lam noyodyn ner bas orson bii.

1. Shadar said Setsen van Gursoronzongombosuren, 2 Shadar said daichin jonon van Tsog-Badrah, 3. Erdene Shanzudob Jun van lam Dashzav, 4 Beil van Luvsanbaldan, 5 Erdene van Namsrai, 6 Gungiin zereg Da lam Gombotseren, 7 gun Tserenbaljir, 8 jir tushmel Manibadar, 9 Gun Luvsanjantsan, 10 Dilov hutagt, 11 Baatar van Magsarjav,  12 beis udirdagch Buyan-Ochir, 13 janjin beis Sodnomdorj, 14 Sain Noyon han aimgiin tuleelegch gun Lamjav, 15 Baatar van Navaan-Yunden, 16 ah Oidov,  17 tushee gun Magsarjav, 18 gun Jamyan, 19 Gombo-Ichin, 20 gun Bavuudorj,  21 gun Jigmed, 22 gun tushmel Bazarragchaa, 23 gun tushmel Togtoh, 24 gun tushmel mel Ish-Ochir, 25 turemgii baatar gun Bayar, 26 Terguun zereg taij Tseveen, 27 terguun zereg zaisan Dugarjav, 28 Shadar tsergiin zahiral terguun zereg Dendev, 29 orchuulah tushmel zaisan Gursed, 30 Tusheet han aimgiin horoo tsergiin zahiral tushmel Dash, 31 Setsen han aimgiin horoo tsergiin zahiral zangi Togtoh, 32 Hujirbulangiin tsergiin zahiral meiren Galsan, 33 Zasagt han aimgiin tuleelegch zasag lam Dalhjav, 34 ih shavi zaisan lam Suren, 35 bicheech Eenden, 36 bicheech Damdinsuren, 37 Tusheet van Lhamsurengiin hoshuuny meiren Dorj, 38 Manlai van Damdinsuren, 39 Tsorj lam Losol, 40 surgagch bicheech Bodoo, 40 zaisan Choibalsan, 41 zalan Dogsom, 42 Puntsag, 43 tureesnii tushmel Danzan, 44 tsergin surgagch tushmel Baatar, 45 gelen Chagdarjav, 46 Hujirbulangiin tsergiin helmerch buriad Yumtarav, 47 Gadaad yamny orchuulah tushmel buriad Balsanov, 48 bank sangiin helmerch buriad Ayush, 49 ih shavi zaisan Altangerel, 50 ih shavi hengeregch Tsend, 51 konsulyn helmerch Kondrakov gejee.  

 

Хараагийн баатар ван, Насан-Очирийн Наваан-Юндэн дурсаж байна
 

1913-1921 (5 nas) Sodnomdarjaa boyon biy barj, olnoo urgegdsenii 3-r ond Navaan-Yunden zasag turiin beil tsol avch, Haraagiin Baatar vangiin (baatar beil) hoshuunii zasag noyonoor ugsaa zalgamjilan 8 jil zalarsan.

Hoid etseg, ah Oidoviin hamt Niislel hureend irjee

Hoit etseg Oidoviind Suhbaatar Choibalsan terguut tsuglan huvisgalyn nuuts ajil yvuulj, itgevees zohih ulsiin jagsaaltad Oidov, Navaan-Yunden orjee

1920 ony (12 nas) havar Hui mandald egch duu, aaviin hamt hudee zusav. Moridoor tuslav. Namar zevseg nuun Ih hureend irev. Duu ni naiman nastai, buuny sum nuun gemind barigdahaa aldav. Nuuts bulgem huraldav. Oidov Ardyn namyn tamga siilev

1937 ond (29 nas) Choibalsantai dotno tanil baisan Oidoviig barivchilj taij ugsaatan Navaan-Yundeng Omskt buig Do yamnihan medev.

Egzegtei hetsuu tsag.

1919 ony (11 nas) uvel hyatadiin ge min tsereg Mongol ulsyg dovtolj Niislel huree tugshuurtei bailaa. Manai baruun hamar hashaand Dogsom zalan gegch baidag.

Tedniid haaya haaya olon hun tsuglaran nair hiideg, Goyo goyo ehneruud, tednii baga huuhen Gunsendulamd sanaarhsan ider heentser erchuud huran tsengeh bilee. Losol gedeg zaluu tsagaan lam, Dondog gun, Nyamjav bees gehchilen olon hun ger duuren suutsgaan duulj hualj, arhi dars, hool zuush barin nairlah bilee. Ter uyes udesh namaig gadaa teveg ushiglej baigaad gertee orj irehed hoimryn huren shireen deerh laag toiron Choibalsan guai (1895, 24 nas), Dogsom, Losol, Budya, Chadran guai nar aavtai nam duugaar yariltsan Budya biireer muutuu tsaasan deer bichig bichij baigaa haragdav. Shune oroid ted gants negeeree tsuvran garch odloo.

Nuuts bichig

Ter uyed bi Erdeneshanzaviin yamny uudniih gedeg bichgiin baga surguulid surch baiv. Oroi tarahdaa toglotsgooyo gej unheltseg hochtoi Demberel gedeg lam huug gertee avchirav. Udesh shagai shuurch naadah gej unheltseg geriin zuuntei evheestei baisan negen olbogiig barij iren delgetel, olbog zavsaraas negen byatshan zurvas tsaash unalaa. Unheltseg ter tsaasyg urgen avch, zuuhny amny gereld shagain huuhdiin tsanginasan duugaar iin unshruun, Zuvleliin Zasagt ih Oros ulsaas tsereg zevsegiin tuslamj guih uchir. Manai mongol uls hund gamshig zovlond uchirch gej todhon unshla. Tegsen chini aav genet derged ireed ni ochij tsaasyg shuuren avmagts, zuuhny amand ulalzaj baisan gal ruu orhitol zurvas tsaas ch asghin zuur alga bolov. Ene buh uzegdeliig shirten suuj baital minii dotor palhiin uchigder oroin manaid aavyn hamt biir tsaas delgen suuj baisan humuus nudend haragdaj shig bolov. Bi ailaa. Ene uyes ehlen tsag tur uimj gedeg ene ajuu gej minii dotor tog buuv. Tuunees udalgui negen haranhui shune mania hashaand tulee achsan uher teregtei olon ayanchin buuj urt buu, sum har shirmen bumbeg zuuj hoid baishind oruulan hovholson shal dooguur hiij deerees ni uvs devslen darlaa. Nohoi hutsah bii gemin ireh gehees zurh shimshirch baiv. 

Aav Oidov.

Margaash oroi ni aav bid hoyor hoyulhnaa gertee suuj baial aav minii tolgoig ilj, huu mini hetsuu tsag bolj mongol uls maani ayul zovlond orood baina. Ene gemin gedeg chini huree hotgui duurch, amitan huniig alj talj aimshigtai yum bolj baina. Neg arga bodohgui bol bugd suiren muheh boljee. Harin ashgui Choibalsan ed, Suhbaatartai uulzatsgaan hudleh arga erj yariltsasan baina. Iim yavdaliig nadtai yarihad ni bi zuv gelgui yahav. Suhbaatar erteer Jamyan gauigaar ene heregt oroltsoj tusal gej nadad heluuljee, Suhbaatar, Choibalsan ted chamaig minii hamt negen sanaataim nuuh haah yumyg saitar hadgalj yav gej heljee, Iimd minii huu tun bolgoomjtoi dotroo zaaval sorgog bodoltoi yavaarai. Gol ni gadny hash hereg hund yu ch medegdehgui baih yostoi bolloo gej hellee.

 

1920 on. Zevseg nuuv

1920 ony (12 nas) havar Hui mandald aav egch duu bid guraviig avaad hudee zusav. Otort garsan aduu butsaj irehed, aduuny Navaan gaui duu tavin, urgen delt heer, belevsen huren, ushigledeg har geed l heden tom moridoo Oidoviin taniluudad bariad ugchihseen. Joroo tsagaanyg geminguud buudaad alchihav. Bas huurhii shuu gev. Navaan guain morin deerees changa duugarahiig aav sonsood gert oruulj, morid unaj yavsan gej bitgii hund yariad bai gej sem zahiv. Tudhen namar bolohod bid Huree orohoor garlaa. Hureenees yavaa hoyor moritoi hun buugaad mordohdoo hureenii durven tald gemingiin haruul garaad orson garsan huniig zogsoon buu zevseg negjij baina gev. Ene medeeg aav sonsood hoyor avdaraa suhehed gyalalzsan olon buu sum bailaa. Aav tuuniig avan moritoi humuusiin emeeliin havtsasan dor havchuulaad etsest ni gar buunii huuhdiin chigchi huruu chinee jijighen sumuud uldev. Minii duu hoyor uzuurtee tsatsagtai, dundaa hundii havtgai huh daizan bustei bilee. Tend nuuv. Uneheer gemingin haruul tosoj bailaa. Naiman nastai minii duug sugan deerees ni hoyor garaaraa urgen morinoos buulgaj bui haragdav. Yostoi l dotor palhiilee. Ashgui gemingiin gart hatuu yum temtregdsengui, harsaar baital busnees ni hoyor garaaraa teveren gazar buulgasan yum daa. Huurhii jaahan duu mini unheltseg hagartalaa aij, tsarai ni minchiisen huren bolchihson baiv. Ingeed geminguud bidniig negjeed Huree ruu or gehed bidnii dotor saya sevhiin hungerch hudellee. 1920 ony uvel bas l tsas ih. Duu neg geming haraad egduu ni hursen yum uu Gemin gej changa hashgirch orhiv. Gemin ergej haraad buugaa multlah shig bolohod bid hashaa ruu yaran ortol buun duu tashiin tolgoi deeguur shunginav. Aav ter oroi nadad, gemin ch changarag, bid buuhgui ee. Margaash hureeniihentei niilen urgen hural hiine gev. Hureenii konsulyn gej goyor huvisgalt nuuts bulgem baisan yum. Bi ch dotro zorigtoi humuus yum daa. Hen hen ordog bol doo gej bodloo.

Nuuts hural.

Margaasg uglee ni aav ulstai elben geriin hamag hogshiliig gargan hanhailj orhiv. Udesh untahad tanih tanihgui heden hun manaid suuj baiv. Uureer serehed bas neg hun orj irseer bilee. Nar baga ud bolohod mania bituu devsgertei hanhai tom gert duuren hun suuj baiv. Aav hashaany dotor baidlyg ajiglan shalgaad namaig duudan chi golduu hashaan dotroo baij manaa manaj seremjil. Chamaig jaahan bolohoor hun hardahgui.Herev hash hereg garval, yamar negen sejigtei yum bolvol darui gertee medee ugne shuu. Herev bid bugdeeree barigdahad hureh yum bol yaj ch magadgui yum gej nadad tulgan helev. Bi tolgoi dohin nadad lut itgej baina gej dotroo omog turev. Ayagui bol buudaltsah ch bolzoshgui ni gej sanalaa. Shalny uriin zunu hoino shar shandan deel, shar nogoon bajgar durdan bus urgevter orooson gualig biyetei zaluuhan har hun zogson muutuu tsaasan deer bichsen bichig duudan tailbarlaj chanadyn daisan bidniig huis temterne, hen barigdsan hun gantsaar duurehees bish, tangaragt nuuts nuhedeesee heniig ch ilchlen helj bolohgui gej iltgej baih shig. Suhbaatarun daraa Dendev gej targan bor hun buu zevseg nemj hurimtluuleh heregtei gej zahij baigaa boltoi. Zuvleliin zasag Oros ulsad ajilchin tariachny tur zasag mandav. Tendees zevseg tsergiin tuslamj guij uls oron ard tumnee ene hariin daisny tumer savraas salgahaas uur  yumgui boljee gej heleltsev. Nuuts bulgemiin gishuud gants hoyoroor tsuvran garch udshiin burenhiid saya duuslaa. H.Choibalsan, G.Demid naryn zohiol undesnii huvisgalyn tuuh 1-162 tald/

 

Mongol ardyn namyn tamga

Manai aav garyn urtai hun baiv. Mod tumriin darhan hiine. Alt mungeer ch urlana. 1920 ony uvel namaig tomuu hureed haluuntai baihad zah orno gej uder bur gaduur yavdag baisnaa hed honog sahij gerees garsangui. Yag ene uyedee Tun Ba Shii evtei durven amitan siilsen yum. Gadny hungui bol uur neg chuhal yum siilj bailaa. Durveljin tsagaan modon deer tamga gesen ugsiig siilj tamgany bariuliig chandmani erdene helbertei bolgohoor zorj baiva. Manaihan namyn tamgatai boloh gej Budya bid hoyoriig siil gesen yum. Oligtoi bolj ugeh bol uu gej nadad heleed hashaany haalga duugarahad umneh shurguulgandaa nuuj orhiod tun baa shiigaa barin suuh bilee. Aav bol huvisgalt nuts bulgemiiin buhii l uil ajillagaand uurin biyer idevhtei oroltson zutgegch, nuutsyg hatuu hadgalagch itgelt gishuun ni bailaa. Mun aavtaigaa urgelj hamt ene buh hergiin uchyg medej baigaa bi uuriigee nuuts bulgemd munhuu tusalj nuutsyg bat hadgalj chadaj baina gej dotroo boddog baijee. Namaig uudniid bichig tusalj baihad hamt suragchid baisan ch bi yer ug aldsangui. Suhbaatar guai ch aav Oidovt bat itgej dotny itgelt nuhediin toond oruulj baisan ni terhuu nuts baidlyn hund uyed medegdej baisan bilee.

Buuneeree barigdav. Manlai baatar bosoogooroo uhev.

Mongolyg zahirah gemin tsergiin tuv Si Lin pu yam Niislel hureenii zuun horoond shoron barij huvisgalt bulgiin zarim gishuudiig horiv. Yamar neg hun hov zuuj dee. Tagnuulch tavisan ajee. Jigmeddorj, Dendev, Hatanbaatar van, Manlaibaatar van, Puntsagdorj Da lam, Jamyan gaui, Altangerel, Bavuu, Togtoh geed bugdiig ni tuuchihsen shig baiv. Ene met sejigtei urvagch etgeed baisan l baijee. Manai aav dotroo aij l baih shig, herev nasand hureegui namaig hamt barivchilbal yadag bilee gej setgel ni nen chilj baih bololtoi. Manlai baatar Damdinsureng banzdan shuuseer tuild ni hurgesend ter shorond uhehdee horigdson nuheddee handaj hyatadad ushren horsoj buigaa iltgen zanalt daisan hyatadad uhevch bi buuj ugehgui gej todhon uguuleed Uhevch bi hyatadad suhrehgui, zanan horssoor bosoogooroo uhne gej shud zuun heleed zorigt er shorongiin hanyg tushin bosoogooroo amisgalaa huraan nas etseslev gene gej shuugilaa. Olny shuten susegledeg Bogd gegeeniig bashuu ordnoos ni gargan tusgailjee.Baatar zam gedeg negen zaluu lam ogdiin zoogiig naash tsaash zuuhdee shorond horigdon bui huvisgalt bulgemiin gishuudtei sem uulzan gadaa baigaachuudada hel hurgej baiv.

Tsagaan saryn tulaldaan

Olnoo urgegdsenii 11 ony tsagaan saraar (1921 on) tsagaany orgodol Baron Ungern deeremchin tsereg Niislel huree ruu dovtolj Hureend baisan gemintei tulaldaj, bashuu engiin mongol humuusiig er em yalgalgui duujlen alj, ailgan surduulj ehlev. Heseg tsagaan tsereg sur badruulan irj Oidov haa gej durjignaldan aaviig gerees gargaj buu zevseg nuuj baina gej manaihig negjlee.Manai hashaany oiroltsoo heden udaa buun duu tas nyas hiisend deeremchid arilj uglee. Es tegsensen bol ted manaihyg ballah baisan yum gej aav daraa ni helj bilee.

Choibalsan guai

Uvliin udesh bid haranhui boltol teveg togloj baigaad tartal hashaany haalga ongoilgon hoyor moritoi hun orj irev. Chagdarjav guai, Choibalsan guai hoyor bailaa. Morinhoo emeeliig avahaar garahad ni harval mania tom zeerd, sartai sar gedeg hoyor mori baisnyg taniad hudee maani sanagdan derged ni ochij huzuugii ni illee. Choibalsan guai ter hoyor manaid naim honohdoo olon l huntei uulzah shig bolov. Choibalsan guai oros hel meddeg uchraas, manaid baisan adguusan amitny negen zuragt nomyg bid guravt tailbarlan ugch, egch duu bid gurav mashid sonirhon, uvdeg deer ni nalan durtai sonson suudag baij bilee. Ene uyed bi aav tedend zaragdsan mania baruun hamar hashaand Dogsom guai, zuun horoond Jamyan guainhand ochij hel hurgej baiv.

 

Er tsereg arvan gurav

1920 ony uvel manaid hed hedeeree tsuvarsaar arvan gurvan hun bii bolloo. Ihenh ni guch orchim nastai, ducheed nastai hoyor hun baiv. Erdene vangiin hoshuuny erchuud gene. Sibiri nutagt galt tergeer yavj baisan gej ted yaridag baiv. Tsagaan saraar gemin barony tsereg hureend daitahad ted bas l manaid baiv. Tulaldaany daraa tsagaantan hureeg ezelj, mania zovlont ard tumen chonyn amnaas barsyn amand orohod ch ted manaid chimeegui l suuj baiv. Zuvlelt Orosyn ulaan tsereg, Ardyn juramt tsereg davshin irehed hureeg ezelsen Ungerni zandalchid nileed sandarch sarnin baih uyed manaid baisan 13 er mania baishingiin vandan dor nuuj darsan buu zevsegiig gargan, uvs achsan uher tergend nuun uursdee moritoi yavgan tsuvarch uvran Hureenees garsan bilee. Bodvol ted mongol ulsaa hariini daisny savraas angijruulan chuleeleh uilsed gavyat huvi nemree oruulsan biz.

 

.