S.Shagdar

BIOGRAPHY OF MONGOLIAN FAMOUS PEOPLE

 

 

 

   

 

     
   

 

 
S.Shagdar (--1939) 
 
 
 


S.Shagdar
(Helmegdsen Omgiinhon)

 
Хүүгийн үг (Shagdaryn Sandag)
Монголийн КГБ болох ДО Яам, ногоон малгайтнуудийн гарт миний аав амиа алдсан юм. Аавын нэгэн адилаар монголийн шилдэг сэхээтнууд, худал хэргийн золиос болон амиа алдсан. Монголийн Шинжлэх Ухааны Академийн гишүүн проф.Сандаг  аавийнхаа үхлийн талаар олон жилийн туршид юу ч олж мэдсэнгүй. 1939 онд, миний аавийг баривчилан, Японы империализмийг дэмжигч хэмээх хэрэг тулгасан аж. 1991 оны нэгэн өдөр, Дорно дахиний хүрээлэнгийн захирал миний өрөөнд Монголийн Тагнуулийн төв газраас хүн ирж аавын тухай мэдээг сонсгов. Аавыг минь хилс хэргээр 1939 онд бариад тун удалгүй хэдэн сарийн дараа өчиггүй цаазаар авчээ.
Аав минь... Насан туршаа таныг би ирнэ гэж хүлээсээр...
 


Helmegdsen omogiihon N=4, Ger buliin emgenelt helmegdel,

 

P.S Ene nomiin ezni tuuhiig bichih yavtsdaa bi uuriin erhgui nudnii nulims asgaruulan bichij bailaa. Unssan hend ch bol ih saihan medeelel ugeh baihaa.

 

Ih zohiolch Dashdorjiin Natsagdorj guai Pushkinii Poison Tree shulgiig orchuuljee. Uunees sedevlen zohiolch, tuuhch Sandagiin Shagdar Stalin-Choibalsanii uyeiin Mongoliin helmegduulelt, 1921-1941 nomoo nerlejee.

Shirchingiin Baatar guain durdsanaar zohiolch, tuuhch Sandagiin Shagdar 1990 onii uyed Mongoloos Americt garch, angli heleer Harry H.Kendall-tai hamtran ene nomoo amjuulan bichjee. Ene hunii tuulsan amidral ch bas mash hetsuu gej sonsloo.

 

Hortoi sum (tsust allaga) nomoo uuriin aav, eej, egch, S.Shagdar, N.Dejidmaa, Sh.Oyunchimig nariinhaa dursgald zoriulav. “Ter haan hor shingeesen sumaa, uuriin daisnaa alahiin tuld ilgeej bailaa”. Anchar, the Poison Tree, A.S.Pushkin, 1928, in the Bronze Horseman.

 

Foreword:

Mongoliin KGB boloh DO yam, nogoon malgaitnuudiin gart minii aav amia aldsan yum. Aaviin negen adilaar mongoliin shildeg seheetnuud, hudal hergiin zolios bolon amia aldsan. Mongoliin Shinjleh Uhaanii Academiin gishuun prof.Sandag  aaviinhaa uhliin talaar olon jiliin turshid yu ch olj medsengui. 1939 ond, minii aaviig barivchilan, Japanii imperialismiig demgigch hemeeh hureg tulgasan aj. 1991 onii negen uder, Dorno dahinii hureelengin zahiral minii ureend Mongoliin Tagnuuliin tuv gazraas hun irj aavin tuhai medeeg sonsgov. Aaviig mini hils hergeer 1939 ond bariad tun udalgui heden sariin daraa uchiggui tsaajaar avchee. Hediigeer helmegduuleltiin shuurgand tuuniig aluulsan gedeg todorhoi biasan ch zurhnii minii negeehen muhart hezee negen tsagt aav mini butsaad irne gesen bodol urgelj orshin baisaan. Minii eej, Dejidmaa, aaviig mini ahin harna geh itgelee hezee ch geelgui 44 jil huleesnii etsest, aaviig tsagaadahaas umne nasan uud bolson. Ter tsagt Mongolin saya hurehgui hun amiin 100.000 garui hun busdiin gart amia aldsan. Ene ih emgenel manai ger buliig toiroogui. 

 

Family tragedy, huudas 155.

Shagdariin Sandag, minii buye 1920 onii suuleer Altanbulag hotod tursen. Mongoliin Nogoon malgaitnuud, Do.Yam Mongoliin myanga myangan shildeg ohid huvguudiin adilaar aaviig mini barivchilan 1939 and aljee. Aaviinhaa tuhai gegeen dursgaliig munhleh ni huu ni bolon tursen minii uureg bilee. Hurshiinhee Shilen Fordiig anh unaj uzsenee odoo ch bi sanadag. Altanbulagt, gadaadiin bank, olon turliin delguur, huuhdiin togloomiin delguur bailaa. Namaig uvchtei baihad ijiin mini hudaldan avch ugsen togloomon mori, nohoi geed huuhed ahui nasnii mini togloomuud odoo ch hurtel nadad bii. Americ, Angli, Japan, Hyatad, Orosiin geed gadaadiin baraanuud, dugui, huvtsasnii delguur baij bilee.  1930 onoos hoish ene buhen ugui bolj jijighen hot suirch ehelsen.

Zaluu nasand tohioson negen gaihamshigt dursamj gevel 1937 onii 8 sard ter uyeiin Mongoliin Tsergiin yamnii said, Armiin yerenhii udirdagch, yerenhii ded said marshal Demidtei uulzsan yavdal bilee. Ene gaihamshigt hunii tuhai dursamj huuhed ahui tsagiin hamgiin gaihamshigt tuseelel, dursamj bolon uldsen. Ted Trans-Sibiriin tumer zamiin Marshal nadad handan Jaahan huugiin ner hensen bilee, aav chini hen bilee gehed minii ner Sandag. Minii aav Shagdar. Manaig tend amidardag hemeen hariulj baisnaa tod sanadag.  Yag neg udriin daraa Trans Sibiriin tumer zamd marshal Demigiig horoon alsaniig sonsood balchir uhaandaa unendee itgej chadaagui. Yag 60 jiliin daraa ch Americt suugaa minii biye Marsgak Demidiig, busad udirdagchidiig uhsen gehed , herhen tednig, hen horooson gedegt unemshij chadahgui baiv.

 

1930 ond minii aaav Shagdar Altanbulagiin hudaldaanii tuviin ahlah nyagtlan hiij biasan. Eejiin adilaar tereer orosoor tsever yaridag, manai suurindaa  hamgiin bolovsroltoi negend tootsogdoj baisan. Tereer urgelj ajlaasaa oroiton irdeg, noir hooloo hasan udaan tsagaar ajilladag biasan. Aaviinhaa hezee irehiig huleen, hulin chimeeg ni sonson suudagsan. 1939 onii  namriin negen uitgart uder, Choibalsangiin tagnuulin 3 ajiltan irj aaviig barivchialah medegdel uglee. Genden Demidiin heregt holbogduulan Dotoodiig ayulaas hamgaalah yamnii Selengiin heltesees tushaaliig gargasan bailaa.

Aaviig mini barin avch yavsanii daraa manai ger bul shoovdorlogdon, Nogoon malgaitnuud ger orniig deeremdsen. Eej mini tednii esreg temtsen huugiin mini yumand , huugiiin mini emeelend buu gar hureech gej zanaltaigaar orilon baisan. Gevch ted bugdiig yu ch uldeelgui deeremden, huraasan. Yavahdaa ted 3 huudas bichig uldeesniig bi 1950 onii dund hurtel hadgalsan ch, namaig Americiin turshuul hemeen murdeh Do yamniihand aldaj ureguulsen.

Aav mini yavahdaa, aav ni udahgui irnee. Ene hudal zuiliin uchir oldoh baihaa gej helsen. 50 jiliin daraa ch aaviin helsen ug chihend sonsogddog yum. Iin eej bid zuvhen umseh huvtsastaigaa l uldsen. Mun ch olon uder Aaviigaa huleen, ergeed irehiig goridon Do yamnii heltesiin uudiig sahisan daa. Buhel buten sum aidas tugshuurt avtsan bailaa. Tagnuuliin ajiltanuud end tendgui holhildon, jaahan sejigtei gesen humuusee uchiggui barivchilj bailaa.  Horigdoluudiin dund orson aaviinhaa baraag suulchiin udaa tuuniig biye zasah zavsarlagaar garah uyed bi harsaan. Tedgeer aluurchid horigdoluudiig deeleer tolgoig buteej, nudiig ni il gargan tuuj yavsan. Aaviig changaar duudmaar baisan ch hezee bol hezee buudahad belen haruuluudiiin uuriig hurgen aaviigaa aluulahaas aisandaa, yu ch helehee medehgui bi Papa gej bi sulhanaar duudlaa. Huu mini namaig huleej baina uu. Aav ni buruuguigee. Udahgui aav ni gertee harina geed namaig, Badam-Tseren duhan deer suulchin udaa unerlen unssen bilee. Aav mini hezee ch ergen ireegui. Ene bol aavdaa unsuulsen hamgiin suulchiin unselt, aaviihaa duug sonsson hamgiin suulchiin much bailaa.

Aaviig barigdsanii daraa nutgiin danzan, Lamaasan, Myatav, Lama Kuraikh, Bayarty geed olon hun barigdsan. Ted bas l ur huuheddee hezee ch ergen ireegui. Bugdeeree yamar ch uchigguigeer buuduulsan.

Eserguu, uls turiin horigdoliin ger buliin emgenelt amidral iin ehelsen. Ted aaviin tuhai yug ch heleegui. Uder honog, sar jiliig toolon aaviigaa huleeseer. Ijii mini urgeljiin uitgartai, zovlond 44 jiliin tursh shanalsaar 1983 ond nasan uud bolson. Aaviigaa aldsan minii biye shanalsaar suuldee uvchind barigdlaa. Eserguu, horigdol bolson hunii ur huuhed surguuli soyold oroh erhgui, ajil hiih erhgui niigmees tusgaarlagdaj bailaa.  Negen uder, Myatav guain 5-r angiin jaahan ohin Norjmaag aav ni eserguu bolson geed surguulin buh huuhdiin umne tuuniig surguulias huuj bilee.

Ejii mini hamag buh zovlong nuruundaa uurch davsan. Tuund tuslah, tuuniig ajild avah neg ch hun ugui. Eej mini mori uhertee uuree uvs hadaj, deel, gutal oyon munge olj bidniig tejeedeg bailaa. Bi uvchind nervegden hoyor jil surguulias zavsardlaa. En uyed eej mini uneheer hetsuu bailaa. Negen udaa eej mini hamaatniihaa zaavraar uvchtei namaig Ulaanbaatart oros emchid uzuuleher yavlaa. Emch nar helehdee uushigand mes zasal hiih heregtei, ugui bol heden jiliin daraa uhne gesen. Eej mini tednii ugend avtaagui bugeed huugee ardiin emeer emchilsen. Minii huvid aaviiin uhel, communismin tsust yargalal oyun sanaanii bolood biyeiin asar aimaar ayuliig iin avchirchee. Ijii mini, emchilgeegui bolson namaigaa daguulan Hiranii hudeed ochson. Eej mini huugee hudee baigal, nutgiin shine suu, eruul agaar emchilj chadna hemeen ardiinhaa uhaand itgejee. Tiimee . eejiin mini zuv bailaa. Ejii tanii etsej tsutsahgui hudelmer, hair, itgel naidvargui mes zasliin ajulaas huugee avarsan uhaand huu ni hyazgaargui bayarlaj yavna.

Ariun dagshin baigali delhii, ardiin anagaah uhaan, emiin urgamaliin achaar biye maani hurdan eruul bolj bilee. Baigaliin saihniig medren, eruul agaart ijiiteigee, emeeteigee zugaalj yavsan ter tsag muchuud minii gegeen dursamj bolon uldsen. Emee mini nadad amidraliin har uhaan, gaihamshigt ulger domguudiig yarij ugsen.

Hoyor huugee aldsan minii buural emee.

Odoo ch hurtel minii dotor hoyor huugee busdad aldsan emeegiinhee umnees sanah bur emegnen gashuudaj yavdag. Minii aav Shagdar, aaviin duu Damba.  Stalin-Choibalsanii hargis deglemd amia aldsan. Emeegiin setgeliiig bi, ohiniih ni huuhed bid hoyor zogooj baijee.  Emeegiinhee setgeliin denduu ih uitgar gunigiig bi bas medreh boloogui nasandaa yavjee. Ijiin mini adil shanalsan, buural emee mini, buhii l amidralinhaa turshid hoyor saihan huugee ergeed irehiig haruuldan haruuldsaar burhanii orond yavsaan. Hoyor saihan huug ni horon sanaatnuud hiigeegui hereg heleegui yaliin tulee buudan horoojee.

Aaviin barigdan yavsanii daraa manai ger bul unendee burhanaas l avral eren baisan. Yamar ch hurengui deeremduulsen bidend unendee herhen yaj amid uldeh ni onisogo met hetsuu bailaa. Ijiin mini amidraliin har uhaan, zun sovin, ariun hair setgel l amidraliin gashuun berhiig tuulsan yum. Hetsuu hund amidraliin berhiig davj, huugee avarch uldsen ijii taniihaa achiig bi yaj hariulahsan bilee.

Ijii mini suseg bishreltai negen baisan. Burhand itgen, munhin baigaliin suns suldend bisherdeg hun baisan. Eej mini mergech sain naiztai, udesh untaj chadahgui uyedee oroi naiz ruugaa yavan, aaviig mini haa baigaag, amid uhsen esehiig, amid mend ergen ireh esehiig asuudag baisan.

Negen udaa minii eej, uur negen emegtein hamt aaviin mini alga bolsniig medeheer hicheegeed, uurt ni uldsen tsoriin gants umch bolson hurimiin bugjee ayagatai usand hiin, buhii l shuniin tursh aaviin mini durs saihan turh hezee uzegdehiig huleen suuj baisan.

Ijii minii uuriigee huuran suuj dee.

Zarim uyed humuus gereesee or suraggui alga bolj, har shuneer gereesee barigdan yavj biasan. Saihan tursen emegtein nuhriig hucheer barin zoliond gargaj emegteig deerelhej baisan. Nogoon malgaitnuud, tedend yamar ch yamar ch huuli baihgui, durtaigaa hiij, durtaigaa alj, durtgaigaa huchirhiilj, durtaigaa deeremden barivchilj bialaa.

Ijiin mini itgel biyelel bolson.

Ijii taniihaa huugiinhee tulee hiij buteesen buhen, ach tusiig hundetgen sanaj, setgeliinhee gunees ursheel erye.  Noir hoolgui hudelmerlen, hatuu hetsuu amidraliig davan tuulj, namaig amidrald hatuujuulj, hul deer bosgon, hezee ch amidarliin  umne suhrehgui baih hatan zorigiig ijii mini ugsen. Ijii mini namaig ih surguuliin bolovsroltoi hun bolgohoor zorij tuundee hursen.

Surguulia tugssenii daraa ni Mong Ulsiin Ih Surguulid orloo. Tuuhiig bi unen goloosoo medehiig husch baisan.  Gevch namaig mal zuichiin angid erh medeltenuud hucheer oruulsan. Ene muchid Hen nadad tuslahsan bilee gej hagas unchin bi aavinhaa tuhai, amidarliinhaa tuhai  ergetsulen bodoj baisan. Hen ch uund hariult ugeegui. Gantshan minii uhaant buural eej. Ijii mini ih surguuliin udirdalagad bitgii buuj ug gelee. Ijii mini Shirendev gauitai uulzan, namaig mal zuichiin angias tuuh uran zohioliin durlasan mergejild mini zolguulj ugsen.

Suraltsah hugatsaand urgeljiin negen asuult namaig bainga zovoono. Tanai hamaatan, ger bulees huvisgaliin eserguu hun baisan uu. Ene asuult namaig urgelj setgeliin shanalald oruulj bi Baisan, baih baihdaa minii aav eserguu baisan gej hariuldagsan. Aaviinhaa uhsen amid esehiig, or suraggui haashaa alga bolsonii hariultiig oloh gantshan minii mureedel baisan. Aaviigaa mureedsen hyaslant temtsel, ijiinhee achiig sanasan butsashgui zorigoor jiguurlren iin bi Mongoliin shinjleh uhaanii academi, Holboonii yam, Gadaad hariltsaanii yamnii shiidvereer  MUIS-g amjilttai tugslee. Ajil hiih yavtsdaa Moskvagiin Olon ulsiin hariltsaani deed surguuliin tuuhiin uhaanii doctor tsoliig hurten, Moskvagiin Dorno dahinii deed surguulid uls turiin uhaanii doctoriin tsoliig hamgaalsan. 1960 onii dunduur namaig Moskwad surah hugatsaand Oros dahi Mongoliin Do Yamnii negen turshuul (hojim gadaad hariltsaanii said bolson )namaig Americiin turshuul hemeen gutgej, KGB-d altan hoshuu hurgesen. Namaig butsaan Mongold duudaj, Mongol ardiin Huvisgalt Namiin tuv zuvleliin 1-r nariin bichigiin darga D.Damba uchiiig asuuhad buhii l uneniig bi tuund helsen. Nadad yamar ch americ naiz nuhed baighgui gedgee, uuriin erdem shinjilgeenii ajildaa Mongoliin gadaad hariltsaanii tuuhiin talar bichihdee bi gadaadiin hevelel medeelelees ish avsnaa helsen. Iin daraa ni bi Mongoliin tuuhiin hesges bichij, Mongoliin gadaad hariltsaanii tuuh,1850-1911 nom buteesniig Mongoliin Shinjleh uhaanii academi hevluulsen. Uchir ni nadad az tohioj, Orost shine tsag irj, Hrusheviin shinechleliin achaar bi dorno dahinii deed surguulia duurgesen bilee.

Erdmiiin tsoloo hurtsenii daraa Mongoliin dorno dahini hureelend ajild orj, hureelengiin zahiraliin albiig (1988) hashsan. 1986 ond Berkeley, Californi ih surguuliin profA.Scalapino, namaig urij bi Berkeleyd 1986 onii 12 sard uulzsan. 

Ene buhen, minii amidraliin gashuun tuuh. Mongoliin ard tumen  unen tuuhiig hezee ch ul martana. Shine ardchilaliin tulee altan amia aldsan baatarlag humuusiin tuuhiiig tuuh hezee ch ul martana.

 

Iinhuu Eh oron Mongold mini 1990 ond ardchilal irsnii achaar 1991 ond aaviinhaa surgiig gargan, mini uitgart, temtselt amidarliiin mini zorilgo biyelsen.

 

Doctor, Prof. Shagdariin sandag. 2000 on. Americiin negdsen ulsad (westview Press) angli heleer hevlegdsen Poisoned arrows. The Stalin-Choibalsan Mongolian Massacres, 1921-1941 buyu Hortoi sum. Stalin Choibalsanii Mongoliin tsust alllaga, 1921-1941 nomiin hesgees chadliiin hireer hurgelee.

Ene nomoos bi gurvan zuiliig medsen.

  1. Mongoliin niigmiin har tolbo uldeesen negen tuuj
  2. Mongol eh hunii ariun nandin, setgelin hat tenhee,
  3. Mongol hunii etsej tsutsashgui temtselt amidral.

Humuus hurgeh zorilgoor bi mongol heleeree nairuulan chanartai buulgahiig tsag zavguin ulmaas hicheesengui, aldaa madagtai bichsen, buulgasan mur burdee, ene buhniig uuchilan unshina bizee gej husye. 

Ene nomiig olohod tusalsan mongoliin tuuhee erhemlen sudalj bui Shirchingiin Baatar ah tand tsahimurtuunii gishunii huvid bayarlasanaa ilerhiilye.

Hervee sonirhson hun baival ene tuuhiin nomoos avsan hesegleliig niited hurgehed bi ihed bayarlah bolno. Ene huni nom Mongold orchuulagdsan esehiig medehgui yum.

Ene domogt erdemten odoo americt amid bui gesen. Ter hun bidniig mongol heleeree mongol tumend hurgehed durguitsehgui baihaa.

Hundetgesen batmunkh.Ts daanjuur@yahoo.com   2004.05.25

 

 

 

"Sh.Baatar" <sunduinjud@yahoo.com> wrote:

 

> Mongolyn tuuhch, erdemten Shagdaryn Sandag 2007 ony 1saryn 7-nd Berkeley dahi gertee hund ovchinii ulmaas nas barlaa.

>

> Sandag guai Dorno Dahiny Sydlalyn Hureelengiin zahiral baisan ba tereer Niigmiin uhaany akademiin Hoid, Tov Azi sudlalyn hureeleng uusgen baiguulsan hun yum.

>

> 1992 ond professor Harry H. Kendall guain urilgaar UCB-d visiting scientist-aar ajillaj baigaad 1999 ond Stalin, Choibalsangiin ih hyatlagiin talaar "Poisoned Arrows : The Stalin-Choibalsan Mongolian Massacres, 1921-1941" nomyg angli heleer hevluulen gargasan bilee.

>

> Tsus harvaj olon jil hevtert baisaar iinhuu hunii nutagt ood bolloo. Tuuniig olon jil teej asarsan

> ehner Nyambat, huu Huslen, zuil buriin tuslaltsaa uzuulsen professor Kendall nart Bay Areagiin Mongolchuudyn Holboony omnoos gun emegnel ilerhiilye.

>

> Bay Area-giin Mongolchuudyn Holboo


 

 
References

1. S.Sandag, H.Kendall, Poisoned Arrows, 2000, USA.

 


 

 

GO BACK TO WEBSITE

© Batmunkh.Ts Mongol InternetContact to daanjuur@yahoo.com