Helmegdsen omogiihon N=4, Ger buliin emgenelt helmegdel,
P.S Ene nomiin ezni tuuhiig
bichih yavtsdaa bi uuriin erhgui nudnii nulims
asgaruulan bichij bailaa. Unssan hend ch bol ih saihan
medeelel ugeh baihaa.
Ih zohiolch Dashdorjiin
Natsagdorj guai Pushkinii Poison Tree shulgiig
orchuuljee. Uunees sedevlen zohiolch, tuuhch Sandagiin
Shagdar Stalin-Choibalsanii uyeiin Mongoliin
helmegduulelt, 1921-1941 nomoo nerlejee.
Shirchingiin Baatar guain
durdsanaar zohiolch, tuuhch Sandagiin Shagdar 1990 onii
uyed Mongoloos Americt garch, angli heleer Harry
H.Kendall-tai hamtran ene nomoo amjuulan bichjee. Ene
hunii tuulsan amidral ch bas mash hetsuu gej sonsloo.
Hortoi sum (tsust allaga)
nomoo uuriin aav, eej, egch, S.Shagdar, N.Dejidmaa,
Sh.Oyunchimig nariinhaa dursgald zoriulav. “Ter haan hor
shingeesen sumaa, uuriin daisnaa alahiin tuld ilgeej
bailaa”. Anchar, the Poison Tree, A.S.Pushkin, 1928, in
the Bronze Horseman.
Foreword:
Mongoliin KGB boloh DO yam,
nogoon malgaitnuudiin gart minii aav amia aldsan yum.
Aaviin negen adilaar mongoliin shildeg seheetnuud, hudal
hergiin zolios bolon amia aldsan. Mongoliin Shinjleh
Uhaanii Academiin gishuun prof.Sandag aaviinhaa uhliin
talaar olon jiliin turshid yu ch olj medsengui. 1939 ond,
minii aaviig barivchilan, Japanii imperialismiig
demgigch hemeeh hureg tulgasan aj. 1991 onii negen uder,
Dorno dahinii hureelengin zahiral minii ureend Mongoliin
Tagnuuliin tuv gazraas hun irj aavin tuhai medeeg
sonsgov. Aaviig mini hils hergeer 1939 ond bariad tun
udalgui heden sariin daraa uchiggui tsaajaar avchee.
Hediigeer helmegduuleltiin shuurgand tuuniig aluulsan
gedeg todorhoi biasan ch zurhnii minii negeehen muhart
hezee negen tsagt aav mini butsaad irne gesen bodol
urgelj orshin baisaan. Minii eej, Dejidmaa, aaviig mini
ahin harna geh itgelee hezee ch geelgui 44 jil huleesnii
etsest, aaviig tsagaadahaas umne nasan uud bolson. Ter
tsagt Mongolin saya hurehgui hun amiin 100.000 garui hun
busdiin gart amia aldsan. Ene ih emgenel manai ger
buliig toiroogui.
Family tragedy, huudas 155.
Shagdariin Sandag, minii
buye 1920 onii suuleer Altanbulag hotod tursen.
Mongoliin Nogoon malgaitnuud, Do.Yam Mongoliin myanga
myangan shildeg ohid huvguudiin adilaar aaviig mini
barivchilan 1939 and aljee. Aaviinhaa tuhai gegeen
dursgaliig munhleh ni huu ni bolon tursen minii uureg
bilee. Hurshiinhee Shilen Fordiig anh unaj uzsenee odoo
ch bi sanadag. Altanbulagt, gadaadiin bank, olon turliin
delguur, huuhdiin togloomiin delguur bailaa. Namaig
uvchtei baihad ijiin mini hudaldan avch ugsen togloomon
mori, nohoi geed huuhed ahui nasnii mini togloomuud odoo
ch hurtel nadad bii. Americ, Angli, Japan, Hyatad,
Orosiin geed gadaadiin baraanuud, dugui, huvtsasnii
delguur baij bilee. 1930 onoos hoish ene buhen ugui
bolj jijighen hot suirch ehelsen.
Zaluu nasand tohioson
negen gaihamshigt dursamj gevel 1937 onii 8 sard ter
uyeiin Mongoliin Tsergiin yamnii said, Armiin yerenhii
udirdagch, yerenhii ded said marshal Demidtei uulzsan
yavdal bilee. Ene gaihamshigt hunii tuhai dursamj huuhed
ahui tsagiin hamgiin gaihamshigt tuseelel, dursamj bolon
uldsen. Ted Trans-Sibiriin tumer zamiin Marshal nadad
handan Jaahan huugiin ner hensen bilee, aav chini hen
bilee gehed minii ner Sandag. Minii aav Shagdar. Manaig
tend amidardag hemeen hariulj baisnaa tod sanadag. Yag
neg udriin daraa Trans Sibiriin tumer zamd marshal
Demigiig horoon alsaniig sonsood balchir uhaandaa
unendee itgej chadaagui. Yag 60 jiliin daraa ch Americt
suugaa minii biye Marsgak Demidiig, busad udirdagchidiig
uhsen gehed , herhen tednig, hen horooson gedegt
unemshij chadahgui baiv.
1930 ond minii aaav Shagdar
Altanbulagiin hudaldaanii tuviin ahlah nyagtlan hiij
biasan. Eejiin adilaar tereer orosoor tsever yaridag,
manai suurindaa hamgiin bolovsroltoi negend tootsogdoj
baisan. Tereer urgelj ajlaasaa oroiton irdeg, noir
hooloo hasan udaan tsagaar ajilladag biasan. Aaviinhaa
hezee irehiig huleen, hulin chimeeg ni sonson suudagsan.
1939 onii namriin negen uitgart uder, Choibalsangiin
tagnuulin 3 ajiltan irj aaviig barivchialah medegdel
uglee. Genden Demidiin heregt holbogduulan Dotoodiig
ayulaas hamgaalah yamnii Selengiin heltesees tushaaliig
gargasan bailaa.
Aaviig mini barin avch yavsanii daraa manai ger bul
shoovdorlogdon, Nogoon malgaitnuud ger orniig deeremdsen. Eej
mini tednii esreg temtsen huugiin mini yumand , huugiiin mini
emeelend buu gar hureech gej zanaltaigaar orilon baisan. Gevch
ted bugdiig yu ch uldeelgui deeremden, huraasan. Yavahdaa ted 3
huudas bichig uldeesniig bi 1950 onii dund hurtel hadgalsan ch,
namaig Americiin turshuul hemeen murdeh Do yamniihand aldaj
ureguulsen.
Aav
mini yavahdaa, aav ni udahgui irnee. Ene hudal zuiliin uchir
oldoh baihaa gej helsen. 50 jiliin daraa ch aaviin helsen ug
chihend sonsogddog yum. Iin eej bid zuvhen umseh huvtsastaigaa l
uldsen. Mun ch olon uder Aaviigaa huleen, ergeed irehiig goridon
Do yamnii heltesiin uudiig sahisan daa. Buhel buten sum aidas
tugshuurt avtsan bailaa. Tagnuuliin ajiltanuud end tendgui
holhildon, jaahan sejigtei gesen humuusee uchiggui barivchilj
bailaa. Horigdoluudiin dund orson aaviinhaa baraag suulchiin
udaa tuuniig biye zasah zavsarlagaar garah uyed bi harsaan.
Tedgeer aluurchid horigdoluudiig deeleer tolgoig buteej, nudiig
ni il gargan tuuj yavsan. Aaviig changaar duudmaar baisan ch
hezee bol hezee buudahad belen haruuluudiiin uuriig hurgen
aaviigaa aluulahaas aisandaa, yu ch helehee medehgui bi Papa gej
bi sulhanaar duudlaa. Huu mini namaig huleej baina uu. Aav ni
buruuguigee. Udahgui aav ni gertee harina geed namaig,
Badam-Tseren duhan deer suulchin udaa unerlen unssen bilee. Aav
mini hezee ch ergen ireegui. Ene bol aavdaa unsuulsen hamgiin
suulchiin unselt, aaviihaa duug sonsson hamgiin suulchiin much
bailaa.
Aaviig barigdsanii daraa nutgiin danzan, Lamaasan, Myatav, Lama
Kuraikh, Bayarty geed olon hun barigdsan. Ted bas l ur huuheddee
hezee ch ergen ireegui. Bugdeeree yamar ch uchigguigeer
buuduulsan.
Eserguu, uls turiin horigdoliin ger buliin emgenelt amidral iin
ehelsen. Ted aaviin tuhai yug ch heleegui. Uder honog, sar
jiliig toolon aaviigaa huleeseer. Ijii mini urgeljiin uitgartai,
zovlond 44 jiliin tursh shanalsaar 1983 ond nasan uud bolson.
Aaviigaa aldsan minii biye shanalsaar suuldee uvchind barigdlaa.
Eserguu, horigdol bolson hunii ur huuhed surguuli soyold oroh
erhgui, ajil hiih erhgui niigmees tusgaarlagdaj bailaa. Negen
uder, Myatav guain 5-r angiin jaahan ohin Norjmaag aav ni
eserguu bolson geed surguulin buh huuhdiin umne tuuniig
surguulias huuj bilee.
Ejii mini hamag buh zovlong
nuruundaa uurch davsan. Tuund tuslah, tuuniig ajild avah
neg ch hun ugui. Eej mini mori uhertee uuree uvs hadaj,
deel, gutal oyon munge olj bidniig tejeedeg bailaa. Bi
uvchind nervegden hoyor jil surguulias zavsardlaa. En
uyed eej mini uneheer hetsuu bailaa. Negen udaa eej mini
hamaatniihaa zaavraar uvchtei namaig Ulaanbaatart oros
emchid uzuuleher yavlaa. Emch nar helehdee uushigand mes
zasal hiih heregtei, ugui bol heden jiliin daraa uhne
gesen. Eej mini tednii ugend avtaagui bugeed huugee
ardiin emeer emchilsen. Minii huvid aaviiin uhel,
communismin tsust yargalal oyun sanaanii bolood biyeiin
asar aimaar ayuliig iin avchirchee. Ijii mini,
emchilgeegui bolson namaigaa daguulan Hiranii hudeed
ochson. Eej mini huugee hudee baigal, nutgiin shine suu,
eruul agaar emchilj chadna hemeen ardiinhaa uhaand
itgejee. Tiimee . eejiin mini zuv bailaa. Ejii tanii
etsej tsutsahgui hudelmer, hair, itgel naidvargui mes
zasliin ajulaas huugee avarsan uhaand huu ni hyazgaargui
bayarlaj yavna.
Ariun dagshin baigali
delhii, ardiin anagaah uhaan, emiin urgamaliin achaar
biye maani hurdan eruul bolj bilee. Baigaliin saihniig
medren, eruul agaart ijiiteigee, emeeteigee zugaalj
yavsan ter tsag muchuud minii gegeen dursamj bolon
uldsen. Emee mini nadad amidraliin har uhaan,
gaihamshigt ulger domguudiig yarij ugsen.
Hoyor huugee aldsan minii
buural emee.
Odoo ch hurtel minii dotor
hoyor huugee busdad aldsan emeegiinhee umnees sanah bur
emegnen gashuudaj yavdag. Minii aav Shagdar, aaviin duu
Damba. Stalin-Choibalsanii hargis deglemd amia aldsan.
Emeegiin setgeliiig bi, ohiniih ni huuhed bid hoyor
zogooj baijee. Emeegiinhee setgeliin denduu ih uitgar
gunigiig bi bas medreh boloogui nasandaa yavjee. Ijiin
mini adil shanalsan, buural emee mini, buhii l
amidralinhaa turshid hoyor saihan huugee ergeed irehiig
haruuldan haruuldsaar burhanii orond yavsaan. Hoyor
saihan huug ni horon sanaatnuud hiigeegui hereg heleegui
yaliin tulee buudan horoojee.
Aaviin barigdan yavsanii
daraa manai ger bul unendee burhanaas l avral eren
baisan. Yamar ch hurengui deeremduulsen bidend unendee
herhen yaj amid uldeh ni onisogo met hetsuu bailaa.
Ijiin mini amidraliin har uhaan, zun sovin, ariun hair
setgel l amidraliin gashuun berhiig tuulsan yum. Hetsuu
hund amidraliin berhiig davj, huugee avarch uldsen ijii
taniihaa achiig bi yaj hariulahsan bilee.
Ijii mini suseg bishreltai
negen baisan. Burhand itgen, munhin baigaliin suns
suldend bisherdeg hun baisan. Eej mini mergech sain
naiztai, udesh untaj chadahgui uyedee oroi naiz ruugaa
yavan, aaviig mini haa baigaag, amid uhsen esehiig, amid
mend ergen ireh esehiig asuudag baisan.
Negen udaa minii eej, uur
negen emegtein hamt aaviin mini alga bolsniig medeheer
hicheegeed, uurt ni uldsen tsoriin gants umch bolson
hurimiin bugjee ayagatai usand hiin, buhii l shuniin
tursh aaviin mini durs saihan turh hezee uzegdehiig
huleen suuj baisan.
Ijii minii uuriigee huuran
suuj dee.
Zarim uyed humuus gereesee
or suraggui alga bolj, har shuneer gereesee barigdan
yavj biasan. Saihan tursen emegtein nuhriig hucheer
barin zoliond gargaj emegteig deerelhej baisan. Nogoon
malgaitnuud, tedend yamar ch yamar ch huuli baihgui,
durtaigaa hiij, durtaigaa alj, durtgaigaa huchirhiilj,
durtaigaa deeremden barivchilj bialaa.
Ijiin mini itgel biyelel
bolson.
Ijii taniihaa huugiinhee
tulee hiij buteesen buhen, ach tusiig hundetgen sanaj,
setgeliinhee gunees ursheel erye. Noir hoolgui
hudelmerlen, hatuu hetsuu amidraliig davan tuulj, namaig
amidrald hatuujuulj, hul deer bosgon, hezee ch
amidarliin umne suhrehgui baih hatan zorigiig ijii mini
ugsen. Ijii mini namaig ih surguuliin bolovsroltoi hun
bolgohoor zorij tuundee hursen.
Surguulia tugssenii daraa
ni Mong Ulsiin Ih Surguulid orloo. Tuuhiig bi unen
goloosoo medehiig husch baisan. Gevch namaig mal
zuichiin angid erh medeltenuud hucheer oruulsan. Ene
muchid Hen nadad tuslahsan bilee gej hagas unchin bi
aavinhaa tuhai, amidarliinhaa tuhai ergetsulen bodoj
baisan. Hen ch uund hariult ugeegui. Gantshan minii
uhaant buural eej. Ijii mini ih surguuliin udirdalagad
bitgii buuj ug gelee. Ijii mini Shirendev gauitai
uulzan, namaig mal zuichiin angias tuuh uran zohioliin
durlasan mergejild mini zolguulj ugsen.
Suraltsah hugatsaand
urgeljiin negen asuult namaig bainga zovoono. Tanai
hamaatan, ger bulees huvisgaliin eserguu hun baisan uu.
Ene asuult namaig urgelj setgeliin shanalald oruulj bi
Baisan, baih baihdaa minii aav eserguu baisan gej
hariuldagsan. Aaviinhaa uhsen amid esehiig, or suraggui
haashaa alga bolsonii hariultiig oloh gantshan minii
mureedel baisan. Aaviigaa mureedsen hyaslant temtsel,
ijiinhee achiig sanasan butsashgui zorigoor jiguurlren
iin bi Mongoliin shinjleh uhaanii academi, Holboonii
yam, Gadaad hariltsaanii yamnii shiidvereer MUIS-g
amjilttai tugslee. Ajil hiih yavtsdaa Moskvagiin Olon
ulsiin hariltsaani deed surguuliin tuuhiin uhaanii
doctor tsoliig hurten, Moskvagiin Dorno dahinii deed
surguulid uls turiin uhaanii doctoriin tsoliig
hamgaalsan. 1960 onii dunduur namaig Moskwad surah
hugatsaand Oros dahi Mongoliin Do Yamnii negen turshuul
(hojim gadaad hariltsaanii said bolson )namaig Americiin
turshuul hemeen gutgej, KGB-d altan hoshuu hurgesen.
Namaig butsaan Mongold duudaj, Mongol ardiin Huvisgalt
Namiin tuv zuvleliin 1-r nariin bichigiin darga D.Damba
uchiiig asuuhad buhii l uneniig bi tuund helsen. Nadad
yamar ch americ naiz nuhed baighgui gedgee, uuriin erdem
shinjilgeenii ajildaa Mongoliin gadaad hariltsaanii
tuuhiin talar bichihdee bi gadaadiin hevelel medeelelees
ish avsnaa helsen. Iin daraa ni bi Mongoliin tuuhiin
hesges bichij, Mongoliin gadaad hariltsaanii
tuuh,1850-1911 nom buteesniig Mongoliin Shinjleh uhaanii
academi hevluulsen. Uchir ni nadad az tohioj, Orost
shine tsag irj, Hrusheviin shinechleliin achaar bi dorno
dahinii deed surguulia duurgesen bilee.
Erdmiiin tsoloo hurtsenii
daraa Mongoliin dorno dahini hureelend ajild orj,
hureelengiin zahiraliin albiig (1988) hashsan. 1986 ond
Berkeley, Californi ih surguuliin profA.Scalapino,
namaig urij bi Berkeleyd 1986 onii 12 sard uulzsan.
Ene buhen, minii amidraliin
gashuun tuuh. Mongoliin ard tumen unen tuuhiig hezee ch
ul martana. Shine ardchilaliin tulee altan amia aldsan
baatarlag humuusiin tuuhiiig tuuh hezee ch ul martana.
Iinhuu Eh oron Mongold mini
1990 ond ardchilal irsnii achaar 1991 ond aaviinhaa
surgiig gargan, mini uitgart, temtselt amidarliiin mini
zorilgo biyelsen.
Doctor, Prof. Shagdariin
sandag. 2000 on. Americiin negdsen ulsad (westview
Press) angli heleer hevlegdsen Poisoned arrows. The
Stalin-Choibalsan Mongolian Massacres, 1921-1941 buyu
Hortoi sum. Stalin Choibalsanii Mongoliin tsust alllaga,
1921-1941 nomiin hesgees chadliiin hireer hurgelee.
Ene nomoos bi gurvan
zuiliig medsen.
-
Mongoliin niigmiin har
tolbo uldeesen negen tuuj
-
Mongol eh hunii ariun
nandin, setgelin hat tenhee,
-
Mongol hunii etsej
tsutsashgui temtselt amidral.
Humuus hurgeh zorilgoor bi
mongol heleeree nairuulan chanartai buulgahiig tsag
zavguin ulmaas hicheesengui, aldaa madagtai bichsen,
buulgasan mur burdee, ene buhniig uuchilan unshina bizee
gej husye.
Ene nomiig olohod tusalsan
mongoliin tuuhee erhemlen sudalj bui Shirchingiin Baatar
ah tand tsahimurtuunii gishunii huvid bayarlasanaa
ilerhiilye.
Hervee sonirhson hun baival
ene tuuhiin nomoos avsan hesegleliig niited hurgehed bi
ihed bayarlah bolno. Ene huni nom Mongold orchuulagdsan
esehiig medehgui yum.
Ene domogt erdemten odoo
americt amid bui gesen. Ter hun bidniig mongol heleeree
mongol tumend hurgehed durguitsehgui baihaa.
Hundetgesen batmunkh.Ts
daanjuur@yahoo.com
2004.05.25
